Ajoterveyden valvonta

Liikenneonnettomuuksissa on usein kyse monen tekijän yhteissummasta. Taustalla on usein väsymystä, havaintovirheitä, ylinopeutta, päihtymystä ja puutteellista ajotaitoa. Tahallisia ja tahattomia rikkeitä. Jälkikäteen on vaikea arvioida sitä mikä on minkin yksittäisen tekijän merkitys. Kuljettajan fyysisellä ja henkisellä terveydentilalla on tärkeä merkitys ja tämän seikan selvittäminen on usein vaikeaa. Julkisuudessa on yhä useammin ollut esillä tapauksia, joissa itsetuhoisuuteen liittyvä käyttäytyminen tai ikääntyneen autoilijan puutteellinen ajotaito / havaintovirheet ovat johtaneet ikäviin seurauksiin.

Liikennelääketieteen professori Timo Tervon mukaan peräti satatuhatta suomalaista saattaisi joutua luopumaan ajoluvastaan, jos terveydenhuollossa selvitettäisiin tarkemmin terveydentilan vaikutusta ajokykyyn. Suurimmassa osassa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista kuljettajan tila on ollut yksi onnettomuuden johtaneista syistä.

Ihmisten elinikä nousee koko ajan. Yhä useammalla ikääntyneellä henkilöllä on lisäksi mahdollisuus omistaa auto. Liikenneympäristö käy etenkin ikääntyneille autoilijoille yhä vaativammaksi. Suomessa kaikista ajokortin haltijoista 70 -vuotiaita tai sitä vanhempia oli viime vuonna 11 prosenttia. Vuonna 2007 heitä oli 7 prosenttia. Ikääntyneiden autoilijoiden osuus kasvaa ennusteen mukaan myös jatkossa.

Ikääntyneiden autoilijoiden osuudessa on kuitenkin alueellisia eroja. Etelä-Savon maakunnassa osuus oli viime vuonna valtakunnan suurin (15 prosenttia). Vastaavasti Uudellamaalla pienin (9 prosenttia). Alueellisiin eroihin vaikuttaa omalta osaltaan se, että ns. Ruuhka-Suomessa on paremmat julkiset yhteydet. Siellä ikääntyneillä ihmisillä ei ole niin suurta ajokortin tarvetta kuin harvaan asutuilla alueilla. Ruuhka-Suomen ulkopuolella ajo-oikeuden merkitys ikääntyneen ihmisen liikkumisen näkökulmasta on suuri.

Vaikka liikenneympäristö saataisiin rakennettua turvallisemmaksi ja vaikka ajoneuvokaluston rakenteellinen ja tekninen turvallisuus paranee, niin autonkuljettaja itse on kuitenkin liikenneturvallisuuden näkökulmasta keskeinen tekijä. Ammattitaitoinen ja monipuolinen liikennevalvonta lisää turvallisuutta. Valvonnassa keskitytään liikennesääntöjen ja kuljettajan ajokunnon valvontaan. Ajokunnon valvonnassa on kyse kuitenkin lähinnä päihdevalvonnasta. Kykyyn hallita ajoneuvo ja kuljettaa sitä turvallisesti liittyy kuitenkin monia muitakin terveydellisiä tekijöitä.

Liikennelääketiede on lääketieteen osa-alue, joka käsittelee ihmisen fyysisen ja psyykkisen terveydentilan ja liikenteen välisiä vuorovaikutuksia. Liikennelääketieteellistä osaamista tarvitaan etenkin arvioitaessa liikenteeseen osallistumisen terveydellisiä edellytyksiä. Liikennelääketieteellistä osaamista tarvitaan käytännön lääkärin työssä. Liikennelääketieteen erityispätevyys on tällä hetkellä noin 30 – 40 henkilöllä. Toivottavasti tulevaisuudessa yhä enemmän kiinnitettäisiin huomiota tämän lääketieteen osa-alueeseen koulutukseen. Tällöin ajo-oikeuteen liittyvässä lupavalvonnassa voisimme yhä enemmän tukeutua näiden asiantuntijoiden tietämykseen.

0

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

2 kommenttia

kessu

AJO JA LEPOAJAT RASKASLIIKENNE

MIettinyt omaa jaksamista, kun ajelen öisin ja ennen töihin lähtöä nukkuminen lähes mahdotonta, kun tullut perheenlisäystä. Minulla on vakipaikka ja tykkään työstäni paljon. Lainsäädännön mukaan olen pitänyt tauot vaikka itse pitäisin ne aivan eri ajankohtana, jos saisi valita.

Kaikki pahinta on kuitenkin se, että laki ei anna joustovaraa pitää taukoa niin paljon kuin haluaa, vaikka minun mielestä tulisi saada riittävä lepo ilman että siitä rankaistaan, vai rankaistaanko ja miten. esim työpäivät ovat 13-14,5h työhonsidonnaisuusaika. ne lakisääteiset tauot eivät anna minulle riittävää lepoa, vaan silloin tulee syötyä tai istuskeltua autossa. Väillä aivan tyhmissäkin paikoissa.

Onko valvovien viranomaisten mielestä todellakin niin, että jos nukun autossa vaikkapa 4h ja jatkan ajoa virkeänä sen jälkeen ja hoidan päivän loppuun asti ja päivän pituus on sen takia vaikkapa 18h, niin olen rikkonut lakia, mikä on tuomio ratsiassa tämmöisestä rikkeestä, että vuorokausilepo on vain esim se 6h eikä 9h.

Jos näin on niin olisiko se vaan luovutettava ja vaihdettava työpaikkaa, vai painaa vaan silmät ristissä ja toivoo ettei tule äkkinäisiä tilanteita vastaan.

Kuljetusala olisi paljon mukavampi kun saisi itse päättää milloin taukonsa pitää ja koska syö ja miten paljon nukkuu, eikä niin, että joutuu kokoajan vilkuileen paljonko ajoaikaa, koska tulee tunnit täyteen jne.. jne…

Tykkäisin niin paljon hoitaa reissut, että vois huoletta nukkua autossa sen vaikka 4-5h hyvin syöneenä ja puhtaana jonka jälkeen ois vaan ajo lopetusterminaaliin ja purku ja lopetus. Ja sit kotiin hyvässä kunnossa muksujen kaa.

On tää vaan yks kyttäysvaltio, maalaisjärkeä ei voi käyttää. Ja ette kuule arvaakaan paljonko raskaan kaluston kuljettajien kaasujalka höllenis jos ei ois tuota pykälää että 4,5 ajon jälkeen tauot pidetty. Ihan varmaa kaasujalka kevenis monilta, sen takiahan sitä painetaa lappu pohjassa et kerkee mahd. pitkälle.

oma ehdotukseni ajo ja lepoaika lakiin olisikin seuraava:

Pisin yhtämittainen ajoaika saa olla 10h 3krt vko
Vuorokausilevon saa lyhentää 4h 3krt/vko jos työntekijä pitää ylimääräisiä taukoja nukkuakseen.

Muuten vuorokausilevon on oltava väh. 9h 3krt vko, niinkuin ennenkin.

Monimiehitystilanne poistettaisiin, auto saa muka liikkua 20h, missä toinen kuski nukkuu kun toinen ajaa, pedilläkö(ei oo kovin turvalllista eikä turvavöitä)

Pisin yhtämittainen ajoaika saisi olla vaikka kuinka paljon kunhan 24h jaksoon tulee taukoa vähintään 1h.

_kessu

kaksoismiehityspykälä poistettaisiin – Vastaa

kessu

niin kaksoismiehityspykälä – Vastaa