EIT: Oikeus elämään, ei aseisiin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan ampuma-ase muodostaa niin suuren riskin ihmisen elämälle, että viranomaisella on erityisen suuri velvollisuus huolehtia tämän oikeuden toteutumisesta.

Näkemyksen voi tiivistä muotoon: Kenenkään harrastus ei ole tärkeämpi kuin toisen henki ja terveys. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta saada asetta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle langettavan tuomion, kun se ei pystynyt turvaamaan Kauhajoen koulusurmien uhrien oikeutta elämään ottamalla tekijältä ase ja aselupa pois tilanteessa, jossa siihen oli mahdollisuus.

Kauhajoen koulusurmien jälkeen aselakeja Suomessa kiristettiin. Käsiaseen voi saada vain, jos on harrastanut lajia aktiivisesti vähintään kaksi vuotta. Lupaa haettaessa on esitettävä sotilaspassi tai vastaava todistus. Harrastuksen jatkumisesta on toimitettava ampuma-asekouluttajan todistus viiden vuoden välein.

Jokaisen aseluvan yhteydessä poliisissa varmistetaan aseen hyväksytty käyttötarkoitus, aseen soveltuvuus haettuun käyttötarkoitukseen sekä henkilön sopivuus. Hakijan on siis perusteltava tarve, mutta niin on myös luvan myöntäjän. Rikostausta tai terveydenhuollon ammattihenkilöstön ilmoitus voi vaikuttaa siihen, että viimeinen ehto ei täyty.

Samalla on varmistettava, että luvalliset aseet eivät päädy väärin käsiin. Marraskuun jälkeen yli viiden aseen omistajalla on oltava niille varattu turvakaappi.

 

Aselupia perutaan matalalla kynnyksellä

Poliisi voi peruuttaa myöntämänsä ampuma-aseen hallussapitoluvan esimerkiksi väkivaltaisen käyttäytymisen tai ampuma-aserikkomuksen perusteella. Aseita otetaan haltuun myös muilla perusteilla, kuten tilanteissa joissa kuolinpesät luovuttavat ne viranomaiselle.

Viime vuonna tehtiin 2500 peruutus- ja haltuunottopäätöstä ja haltuun otettiin yli 23 000 ampuma-asetta. Jälkimmäisessä luvussa on mukana kuolinpesien aseet, joista ei tehdä erillistä peruutuspäätöstä. Aseiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kynnys pidetään matalana vastakin.

Joukkosurmat ja vakavan väkivallan uhka ovat muuttaneet myös poliisin toimintataktiikkaa, koulutusta ja osin varustautumista. Aselupakäytäntöjä on yhtenäistetty ja tätä työtä jatketaan edelleen voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Verkossa havaittuja epäilyttäviä ilmiöitä varten perustettiin nettivinkki. Koulu-uhkauksiin on otettu nollatoleranssi. Poliisin kenttäpartioiden omasuojaa ja suorituskykyä on lisätty.

Lakimuutokset ja poliisin toimet ovat parantaneet aseturvallisuutta Suomessa. Esimerkiksi Kuopion miekkasurman esitutkinnassa saatiin viitteitä siitä, että aselakien kiristäminen mitä ilmeisimmin pelasti useita ihmishenkiä.

 

Rikostiedusteluun tarvitaan riittävät toimivaltuudet

Poliisin toiminta perustuu tietojohtoisuuteen ja painopisteenä on ennalta estäminen. Poliisilla on tarve kehittää oikeutta rikostiedusteluun, eli rikollisuutta koskevan tiedon hankintaan sekä hankitun tiedon analysointiin rikostorjuntaa varten jo rikoslain tunnusmerkistöjen mukaisia yksittäisiä tekoa ennen ja astetta yleisemmin.

Keskeistä on, että tiedustelun kautta voidaan saada myös epäillyn syyttömyyttä tukevaa tietoa, jonka perusteella asia voidaan – edellytysten mahdollisesti täyttyessä – jättää sikseen. Näin tiedustelukyvykkyydellä on myös prosessiekonomista ja epäillyn oikeusturvaa tukevaa merkitystä.

Rikostiedustelulla ei tavoitella ainoastaan yksittäisten rikosten estämistä tai paljastamista, vaan myös kattavaa ymmärrystä rikostorjunnan toimintaympäristöstä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon pohjaksi.

Rikostiedustelutoimivaltuuksien mahdollisuuksia olisi hyvä selvittää, sillä kansallisen kokonaisturvallisuuden ei pidä jäädä kiinni toimivaltuuskapeikoista.

 

Koulusurmien torjunta edellyttää laaja-alaista yhteistyötä

Koulusurmien torjunta edellyttää laaja-alaista kansallista yhteistyötä, kuten Kauhajoen tutkintalautakunnan raportissa korostettiin. Esimerkiksi kansainvälisten kokemusten perusteella vakavaa väkivaltaa suunnittelevat antavat usein lähipiirille vihjeitä aikeistaan. Näiden tunnistamista on kehitetty yhdessä koulujen kanssa.

Yhteistyötä tarvitaan myös yli rajojen. Länsi-Balkanilta päätyy edelleen merkittävä määrä luvattomia aseita kriisialueille ja sieltä edelleen EU:n sisälle. Suomi pitää tärkeänä, että aseiden jäljittämistä tehostetaan. Näitä laittomia aseita tulee vastaan säännöllisesti poliisin tehtävillä ja niitä myös käytetään rikoksentekovälineenä.

Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että luvattomat ampuma-aseet, niiden osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset sekä räjähteet voi luovuttaa poliisille ilman seuraamuksia.

Laki ei kuitenkaan vapauta mahdollisista muista rikoksista, joissa luvattomat aseet ovat olleet mukana.

 

 


Tero Kurenmaa
ylijohtaja
Sisäministeriö, poliisiosasto

 

 

 

9

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: