Hyväksytäänkö rattijuoppojen aiheuttamat liikennekuolemat liikenteeseen kuuluvana normaalina?

Suomessa kuolee vuosittain noin 40–60 henkilöä ja loukkaantuu noin 500 liikenneonnettomuuksissa, joissa rattijuoppo on yksi osallinen. Noin 70 prosentissa tapauksista rattijuoppo menettää itse henkensä, loput ovat matkustajia tai täysin ulkopuolisia.

Ovatko nykyiset toimet riittäviä ennalta estämään rattijuopumuksia?

Alkoholin kulutus on lähes suorassa suhteessa rattijuopumuksiin. Mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän esiintyy rattijuopumuksia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia. Pelonsekaisin mielin seuraan, mitä uusi alkoholilaki aiheuttaa.

Suomessa rattijuopumuksesta määrätyt ajokiellot ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä Ahvenanmaata lukuun ottamatta, jossa minimiajokielto rattijuopumuksesta on vuosi. Manner-Suomessa rattijuopumuksista määrätään yleensä ajokieltoa 3-8 kuukautta ja törkeistä rattijuopumuksista noin puolet kestoltaan 6–12 kuukautta. Monissa Euroopan maissa ajokiellot ovat kestoltaan vähintään vuoden ja uusijoiden osalta jopa pysyviä.

Poliisi valvoo rattijuoppoja vuosittain noin 110 henkilötyövuoden työpanoksella ja sillä saadaan aikaan noin 1,4 milj. puhallutusta. Koko poliisin liikennevalvontaan käyttämä työaika on reilu 500 henkilötyövuotta.

Mitä enemmän rattijuopumusvalvontaa on, sen suurempi on myös kiinnijäämisriski – matematiikka on yksinkertainen. Kiinnijäämisriski on kuitenkin hyvin pieni, sillä arvioiden mukaan vain joka kahdessadas rattijuoppo jää poliisin haaviin. Kentällä tehdään hyvää työtä, mutta liikennevalvonnan suunnittelussa on vielä kehittämisen varaa ajallisessa ja paikallisessa kohdentamisessa. Onneksi tuo kehitystyö on parhaillaan käynnissä.

Jos Trafin 2013 julkaisemaan tutkimukseen on uskomista, alkolukot ehkäisevät tuhansittain rattijuopumuksia. Alkolukon käyttäjillä rattijuopumuksen uusiminen on merkittävästi epätodennäköisempää kuin rattijuopumukseen syyllistyneillä ilman alkolukkoa . Voisiko yksi ratkaisu ongelmaan olla pakollinen alkolukko rattijuopoille muutaman vuoden määräajaksi?

Kiinnijääneistä rattijuopoista runsas puolet on alkoholin suurkuluttajia ja noin kolmanneksella on todettu päihderiippuvuus. Tämän vuoksi voisi kortin takaisin saamiseksi asettaa ehtoja, joita voisivat olla mm. pakollinen hoitoonohjaus, määräaikainen tipaton aika seurannalla, autokoulukursseja jne. Pelkkä sakko tai vankeusrangaistus ei välttämättä ohjaa kuljettajaa oikeaan suuntaan.

Välillä ihmetyttää kuinka suuri merkitys on ihmisen surmaamiseen käytetyllä tekovälineellä. Jos henkilö saa tuomion taposta, minimi rangaistus on kahdeksan vuotta vankeutta, kun oikeuskäytännön mukaan toisen hengen vievä rattijuoppo saa monesti alle kahden vuoden tuomion. Molemmissa tapauksissa joku sivullinen kuolee.

Twitter: @DPasterstein

12

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

3 kommenttia

Toivoo eräs kulkija.

Usein näkee tilanteita jolloin toivoo poliisin olevan lähellä. Kameratolpat eivät anna turvaa kun ne valvovat vain nopeutta jolla ajetaan kohdalla.
Oikea poliisi valvoo paitsi nopeutta,myös ajotapaa,vakuutusta,katsastusta ja turvavälejä jotka ovat liian lyhyet.
Tervetuloa maanteille! – Vastaa

Päivi

Valitettavasti nämä tapajuopot eivät aja kortilla. Kortin menetys koskee niihin jotka esim työkseen tarvitsevat ajolupaa, ja mielestäni on naurettavaa että tällaisiin kuskeihin sovelletaan huojennuksia tuomioissa. Itse pidän ehdotonta 0-rajaa liikenteessä kuskeille suotavana. Monta rattijuoppoa olen käräyttänyt, ja muutaman ystävän/tutun jopa menettänyt rattijuopon teon seurauksena. Ainoa ratkaisu taitaa olla että rattijuopoilla ei vain ole ajoneuvoa käytössään. – Vastaa

Rampe

Eräs ystäväni kertoi oman ratkaisunsa rattijuopumukseen näin. Ensimmäinen rattijuopumus ja kaksi viikkoa kiinniotettuna + Käräjäoikeus ja siitä annettu rangaistus. Toinen rattijuopumus ja neljä viikkoa kiinniotettuna + Kärjäoikeus ja siitä annettu rangaistus kaksinkertaisena jne. niin eiköhän pistä vähän ajattelemaan ja suhtautumaan rattijuopumuksee, että kannattiko. – Vastaa