Jos ilmailuliikenteessä kuolisi vuosittain yli 200 henkilöä, uskaltaisiko kukaan enää lentää?

Tieliikenne on turvattomin liikennemuoto Suomessa vuodesta toiseen, vaikka töitä sen eteen on tehty runsaasti. Onko yritetty kuitenkaan tarpeeksi?

Tämä vuosi on luultavasti Suomen autollisen historian turvallisin noin 220 liikennekuolemalla. Onko tämä hyvä tulos, jos vertaamme sitä muihin liikennemuotoihin kuten rautatie- ja ilmailuliikenteeseen. Miltä kuulostaisi, jos ilmailuliikenteessä kuolisi vuosittain nykyisen noin kuuden sijaan yli 200 henkilöä, uskaltaisiko kukaan enää lentää? Aika hiljaista voisi olla ja siksi ihmettelen, ettei tieliikenneturvallisuutta oteta vielä nykyistä vakavammin.

Olemmeko vuosien aikana hyväksyneet, että tieliikenne vaatii uhrilahjoja. Emme, koska olemme kelpuuttaneet monet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet, joilla uhrilukua on saatu pienenemään merkittävästi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä, sillä turvallisuus pitäisi saada samalle erinomaiselle tasolle muiden liikkumismuotojen kanssa.

Tieliikenteessä on onnistumisiakin – taajamaliikenteessä. Kun ajaa taajamassa turvavyö kiinnitettynä, nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvin päin, on kuoleman riski lähellä nollaa prosenttia ajoneuvon sisällä. Tähän nämä hyvät uutiset sitten valitettavasti päättyvätkin, sillä tämä sama liikenneturvallisuustakuu ei koske jalankulkijoita ja pyöräilijöitä tai ajoneuvoliikennettä taajamien ulkopuolella.

Turvallisuustekniikkaa on jo tullut ajoneuvoihin helpottamaan kuljettajan työtä. Lisääkin on vielä tulossa, mutta suurimmat haasteet ovat mielestäni edelleen asenteissa.

Kun tienpitäjä haluaa laskea taajamassa nopeusrajoituksia kaupunkilaisten turvaksi, vastaavat liikenneturvallisuutta vähättelevät liikenteen ruuhkautuvan. Kun lakiehdotuksessa esitetään porrastusta ylinopeussakotukseen, sama koulukunta esittää lakiin lisäystä, jossa nopeusrajoitusta tulisi saada ylittää ilman pelkoa sakkorangaistuksesta. Lisäävätkö ehdotukset liikenneturvallisuutta?

Jos ilmailu- tai laivaliikenteessä kuolisi ihminen joka toinen päivä niin tuskinpa niissä olisi edes murto-osaa nykyisistä matkustajista. Pakon edessä tieliikenteessä on kuitenkin uskaltauduttava matkaan arjen askareiden hoitoon, vaikka noin 30 % kertoo pelkäävänsä liikenteessä (Liikenneturva, liikenteen ilmapiiri 2015).

Muutos parempaan riippuu sinusta, ajoneuvon kuljettaja.

Turvallista joululiikennettä!

15

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

17 kommenttia

Jorma

Kuinka monta noista kahdestasadasta oli kännissä, kaahaili, oli ilman turvavöitä, jne? Moneenkö kuolemaan syynä oli huonot sääolosuhteet?

Lentoliikenteenkin tilastot voisivat olla erinäköiset jos lentäjät letäisivät kännissä, liian matalalla ja kiitoradalla olisi parikymmentä senttiä loskaa. Lisäksi samalla kiitoradalla voisi sompailla pyöräilijöitä sekä kiitorataa ylittäviä jalankulkijoita. – Vastaa

Irma

No niinhän tuossa lopussa sanotaan: ”Muutos parempaan riippuu sinusta, ajoneuvon kuljettaja.”
Mutta kaaharit kaahaa ja rattijuopot rattijuoppoilee, asennevammoja on vaikea kitkeä. Toimiskohan kovemmat rangaistukset, ensin kortti pois ja jos homma toistuu, auto pois. – Vastaa

justjoo

Mites tuo turvallisuus suhteutettuna esim. kujettuihin kilometreihin per vuosi? Voi olla että liikenne onkin lentämistä turvallisempaa, nykyisellään. – Vastaa

Artsi

Olen saanut kuulla että lähtökohtaisesti vain runsaat 30% ihmisistä noudattaa saamiaan ohjeita, siis yli 60% ei, siis kaikessa. Edes lääkärin antamia hoito-ohjeita ei noudateta ja kysyttäessä valehdellaan että noudatettu on. Siksi ilmailuliikenteeseen ja esim. ydinvoimaloihin valitaan työntekijät tarkkojen testien kautta. Tämän vuoksi onnettomuuksia ei näissä pahemmin tapahdu. Ei varmaankaan kannata toitottaa asenteista kun meistä useimmille sääntöjen rikkominen on geeniperimässä eikä sitä totuutta ohjeita lisäämällä muuteta. – Vastaa

Asmin Sarka

Tilastojen mukaan henkilöautoliikenne on noin 10 kertaa lentoliikennettä turvallisempaa/matka. Jos joka ikinen Suomessa suoritettava yksittäinen henkilöautomatka pystyttäisiin tekemään lentäen, vaatisi liikenne noin 2000 kuolonuhria vuosittain.

Onneksi lentäminen on suhteellisen harvinainen tapa liikkua. – Vastaa

Jussi2011

Oletkohan tulkinnut tilastoja väärin? Lentämisen riskejä voi laskea esim. per km tai matkustukseen käytetty aika. Kummassakin tapauksessa lentäminen on huomattavasti turvallisempaa. Yhdysvaltalaisen The National Transportation Safety Boardin tutkimuksen mukaan yhtä kilometria kohti autolla matkustaminen on noin 73 kertaa vaarallisempaa kuin lentäminen. Aikaan suhteutettuna vertailulukuun pitää laittaa joitakin nollia lisää. – Vastaa

Asmin Sarka

Referoin vain ”New Scientist”-lehden artikkelia vuosituhannen vaihteesta, jossa tilastot ilmoitettiin onnettomuuksina per henkilömatka, ei per aika tai per henkilökilometrit. Edellä lukee selvästi (?) ”…turvallisempaa/matka.”.

Lentoyhtiöiden etu on ilmoittaa onnettomuuksien määrä matkustuskilometreihin suhteutettuna. Yksilöä voi enemmän kiinnostaa yksittäisen matkan riski, joka siis tilastollisesti on autoiluun nähden noin kymmenkertainen, ts. moottoripyöräilyn luokkaa. Useimmat autoilijat tekevät sadoista tuhansiin automatkaa per vuosi, mutta onneksi vain muutaman lentomatkan. – Vastaa

Jani

Moniko noista tilastoihin rekisteröidyistä liikennekuolemista on itsemurha tai luonnollinen kuolema, sairauskohtaus jne? Varmasti tehokkaampi keino vähentää ”oikeita” liikennekuolemia olisi laskea ajoneuvoveroa, jolla saataisiin ajoneuvokantaa tuoreemmaksi ja turvallisemaksi, kuin siirtyä ylinopeuksissa lähes nollatoleranssiin. Valtion kassan täyttäminen sakkotuloilla ei ole liikenneturvallisuustyötä, vaikka sitä sillä nimellä myytäisikin. Nopeusvalvontaa tulisi lisätä taajamissa, kuin myös suojateiden kunnioittamisen valvontaa. Siellä olisi oikeasti turvallisuutta parantavaa työtä tehtävänä, ei ehkä niinkään valtateillä ohituskaistojen päässä. – Vastaa

Jussi2011

Esitit kysymyksen, joka minullekin tuli heti mieleen. Itsemurhien (laajennettujenkin) ja sairauskohtauksien osuus liikennekuolemista on varmasti vähäistä suurempi. Toisaalta nekin ovat kuolemia eikä niitä voi ihan poiskaan laskea tieturvallisuutta arvioitaessa. Epäilen vaan, että paremmilla ajoneuvoilla ei liikenneonnettomuuksia olennaisesti vähennetä, vaan merkittävin tekijä löytyy jatkossakin kuljettajien korvien välistä. Liika kiire ja välinpitämättömyys sekä, etenkin lähinnä osalla nuorista löytyvä tyhmänrohkeus, jos saataisiin ratin takaa pois, olisivat kuolleisuusluvut jotain ihan muuta. – Vastaa

slc

Täysin hölmö vertaus vertailla tieliikennettä ilmailuun tai kiskoilla olevaan liikenteeseen. Ensinnäkään juurikaan missään päin maailmaa ei pääse koneen puikkoihin noin vaan. Auton rattiin pääsee kortilla tai kortitta melkein missä vaan. Toisekseen kiskoliikenteessä ei ole edes siviili-ilmailuun verrattavaa harrastetoimintaa.

Tästä ehkä myös unohtuvat vertailussa määrät. Paljonko vuosittain liikkuu teillä vs kiskoilla vs ilmassa ihmisiä. Lähin vertailukohde voisi olla yksityisveneily. Laivailu on taas kerran ammattilaisten käsissä.

Jotenkin on julkisuushakuinen (luokkaa IS / IL) kirjoitus tämä ja yleensä mielestäni Dennis on paremmin kirjoittanut. Mutta hyvä sinällään, että kiinnitetään asiaan huomiota. Peltipoliisit eikä nopeudenvalvonta tätä tilannetta tule korjaamaan. – Vastaa

Hencca

Suomen nopeusrajoitukset on turhan alhaiset ja kun sakkotoleranssit ovat tiukat – ihmiset ajaa jatkuvasti alinopeutta. Liikaa huomiota menee nopeusmittarin tuijottamiseen – ettei vaan vahingossa ajaa laittomasti. Liikenteessä on paljon muuta jota pitää huomioida. Tarvitaan lisää poliisejä liikenteeseen, eikä vain peltisiä. – Vastaa

mv

Itsemurhat joutaisin tuosta lukemasta vähentää pois niin ei siihen montaa jää. Ihmisiä kuolee, sille ei voi mitään, Dennis. – Vastaa

Reijo Laitinen

Arvoisa ylikomisario!
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Yhden kysymyksen haluaisin tässä yhteydessä esittää poliisille liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyen. Kysymykseni liittyy siihen kokemukseen, jota minulle on kertynyt huolehtiessani ratissa päihteistä/huumeista kärähtäneiden kuskien päihdeseurannoista n. kymmenen vuoden ajalta. Tämän asian otin esille toissa syksynä Hervannassa poliisien koulutuspäivillä. Minkäänlaista kommenttia en siihen kuitenkaan tuolloin saanut.
Kysymykseni liittyy siihen havaintoon, että osassa alkoholirateista on kysymys myös kolmiolääke/huumerateista. Mutta ne eivät useinkaan tule poliisin tietoon sen vuoksi, ettei alkoholin vaikutuksessa ajavia puhallutettuja samalla myös ”tikuteta”. Jos näin meneteltäisiin, asianomaisten tosiasiaalisesta ajokyvystä saataisiin paljon realistisempi käsitys. Ajokyky on huomattavsti heikompi, jos alkoholin lisäksi elimistössä on ajokykyä alkoholin kanssa yhdessä käytettyä ns. kolmiolääkettä tai huumetta. Pääosa näistä tapauksista jää havaitsematta ja niihin liittyvät suuret riskit toteamatta muulloin kuin niissä tapauksissa, joissa poliisi myös tikuttaa siksi, ettei ratissa olevan tila vaikuta pelkästään humalatilalta tai että kyseessä on tilanne, jossa kuski toimitetaan lääkärintutkimukseen/hoitoon. Tässä jälkimmäisessä tilanteessa vastuu kokonaisaviosta jää tutkivalle lääkärille. – Vastaa

Kuhis

Niinpä. Vesillä liikkuvankin pitäisi muistaa et auton voi aina sen rikkoutuesss ajaa pientareelle, mut vesillä ja ilmassa aluksen rikkoutuminen on aina vakava hetki. Pidetään kulkuneuvomme kunnossa. – Vastaa

R-SS

Joo, kyllä olen vähentänyt autoilua, aivan välttämättömiin ja ajan päivällä, en ilalla ja en väsyneenä. Olen ollut 2 kolarissa ja yhden kerran hirvi kolarissa. – Vastaa

aate

Ei kannattaisi kirjoitella asioista, joista ei mitään ymmärrä – Vastaa