Kaikkien on puututtava kiusaamiseen!

Vuosien varrella Itä-Uudenmaan poliisin ennalta estävän toiminnan konstaapelit ovat tavanneet työssään useita koulukiusaajia ja koulukiusattuja. Kiusaajalle ja kiusatulle ei ole olemassa mitään ”prototyyppiä”. Vuosikausia kiusattuna ollut nuori on saattanut alistua kohtaloonsa ja kohteluunsa. On myös niitä kiusattuja, joista tulee kiusaajia ja jotka kostavat kaiken saamansa huonon kohtelun viattomiin kanssakulkijoihin. Sitten on vielä niitä, jotka päätyvät äärimmäisiin väkivallan tekoihin purkaakseen pahan olonsa joko itseään tai kiusaajiaan kohtaan. Kiusaajilla on usein vaikeuksia oman itsetuntonsa kanssa, joten he siirtävät huomion omasta pahasta olostaan kiusaamiseen ja kohteiksi valikoituvat helposti ne, jotka eivät uskalla puolustaa itseään. Usein luullaan, että kiusattu on luokan hiljainen hikipinko, mutta ihan yhtälailla luokan nätein ja ystävällisin voi joutua kiusatuksi. Kiusaamisen perussyyt ovatkin usein kateus ja oman pahan olon purkaminen toisiin ihmisiin. Jotta tilanteesta päästäisiin eroon, kiusaajat ja kiusatut tarvitsevat molemmat apua.

Kiusaaminen voi alkaa jo päiväkodissa

Usein kiusaaminen on alkanut jo päiväkodissa. Jotkut nuoret ovat joutuneet kärsimään raskaiden koulupäivien lisäksi vuosikausia kiusaamista uskomattoman määrän ilman, että yksikään aikuinen on puuttunut asiaan. On ymmärrettävää, että päiväkodista asti jatkunut kiusaaminen jatkuu vielä koulumaailmassa, koska samaa käyttäytymistä yleensä jatketaan yhteisössä omaksuttujen roolien mukaan elämän edetessä.

Usein sama ikäluokka etenee luokka-asteelta toiselle käyden samaa koulua. Kiusatun oppilaan muuttaminen toiselle paikkakunnalle tai toiseen kouluun voi tarjota pääsyn pois kiusaamisen noidankehästä. Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen jatkuu jälleen uudessa koulussa ja uudella paikkakunnalla. Nuorten suosimien nettiyhteisöjen ja somekanavien käyttö tekee mahdolliseksi sen että pahojen puheiden levittäminen on nykyisin entistä helpompaa.

Kiusaamista ympäri vuorokauden

Kiusaamista tapahtuu nykyään vuorokauden ympäri somessa nuorten suosimissa ryhmissä ja sovelluksissa, joista suosituimpia ovat What’s app, Instagram ja Snapchat. Niissä tieto leviää kulovalkean tavoin eteenpäin. Kiusaaminen on näissä ryhmissä äänetöntä ja herjaavia viestejä sinkoilee joskus jopa oppituntien aikana, opettajilta salaa. Rajuimmat kommentit liittyvät usein ulkonäköön. Olemalla mukana viestiketjuissa, joissa toisia mollataan tai uhkaillaan, antaa kiusaamiselle hiljaisen hyväksynnän. Kukaan ei helposti kerro viesteistä, jotta ei itse tulisi kiusatuksi. Eräskin alakouluikäinen tyttö kertoi lähipoliisillemme kerran, että ennen välituntien alkamista muut tytöt olivat laittaneet viestiä toisilleen, että kukaan ei välitunnilla olisi tytön kanssa. Kyseistä viestittelyä oli jatkunut pitkään. Asia paljastui vasta kun opettaja kysyi tytöltä, miksi hän viettää kaikki välitunnit yksin.

Vanhemmat – opettakaa lapsille nettikäyttäytymistä!

Poliisin näkökulmasta asiaa katsottuna tulee usein mieleen, että tiedämmekö me aikuiset mitä meidän lapsillemme kuuluu? Kuinka lapsellani menee kaveriporukassa, koulussa ja harrastuksissa? Uskaltaako lapseni puhua asioistaan? Onko minulla riittävästi aikaa kuunnella lastani ja havaitsenko hänen hätänsä? Tiedänkö, mitä alle 18-vuotias lapseni älypuhelimellaan tekee, missä hän sitä käyttää ja mitä sovelluksia hänellä on käytössään? Sovelluksiin on olemassa ikärajat eikä niitä ole ihan turhaan laitettu. Ihan samalla tavalla kuin vanhemmat opettavat lapsilleen pöytätapoja tai liikennesääntöjä, tulisi vanhempien opettaa nettikäyttäytymistäkin jo eskari-ikäiselle, ennen koulun alkamista.

Kaikki te, joita kiusataan: puhukaa tilanteestanne ajoissa jollekin aikuiselle ja mieluummin useammalle aikuiselle. Vika ei ole sinussa, vika on kiusaajassa. Koulujen opettajia ja muuta henkilökuntaa kannustamme rohkeasti puuttumaan pienimpäänkin kiusaamiseen ja luomaan kiusaamiselle nollatoleranssin koulussa. Asioista pitää pystyä puhumaan ajoissa, ennen kuin ollaan niin pitkällä, että poliisi joutuu puuttumaan kiusaamiseen tai joku nuori purkaa ahdistuksensa vakavin seurauksin.

Tiina Kuosa
Vanhempi konstaapeli
Ennalta estävä toiminta
Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Kansallinen Tajua Mut! -toimintamallin #lupapuuttua-kampanja nuorten yksinäisyyttä ja kiusaamista vastaan on käynnistynyt 4.9 : Kampanjaa vedetään viiden kunnan voimin Keravalla, Espoossa, Tuusulassa, Riihimäellä ja Mikkelissä. #Lupapuuttua-kampanja rohkaisee kaikkia arjen sankaritekoon eli huomaamaan ja puuttumaan, kun kohtaamme yksinäisyydestä kärsivän nuoren tai kiusaamista. Tavoitteena on herättää keskustelua asenteista ja toimintamalleista sekä madaltaa kynnystä toimia. Katso lisää sivulta www.tajuamut.fi

3

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

1 kommentti

Mikko

Mikä on tilanne Eduskunnassa lain suhteen -aiotaanko kiusaaminen kriminalisoida?
1. Rohkea veikkaukseni on, että laki menee pieleen. Ongelma on niin monitahoinen ja vaikutuksiltaan laaja, että keinoista ja tavoitteista tuskin päästään yksimielisyyteen. Suomalainen psykiatria ei vielä osaa hoitaa
asianosaisia -kiusaamistraumojen hoito olisi pilottiprojekti. Kunnallisessa hoidossa näitä palveluja ei saa.
2. Suomen valtio ei aseta kansalaisilleen juuri velvollisuuksia -ainoastaan Oppivelvolllisuus (16 v asti) ja terveillä miehillä Asevelvollisuus ovat -onko lain asettaja velvollinen huolehtimaan ”työturvallisuudesta” ?
3. Puolustusvoimissa kulki perinteenä ”simputtaminen” , josta eri ikäluokilla on omat kokemuksensa. Sen sai loppumaan lopulta Pääesikunta tiukoin määräyksin ja ohjein – tämä onnistui instituutiossa, jossa on selkeät käsky- ja komentosuhteet – Vastaa