Liikenteen valvonta on myös raskasta

Säännöllisin väliajoin liikenteenvalvonnan parissa työskentelevät, työskennelleet tai muutoin aihealueesta kiinnostuneet moittivat nykyistä liikenteenvalvontaa. Esitettyjä näkemyksiä on erilaisia. Valvontaa ei tehdä enää lainkaan, valvontaa on liian vähän, nopeusvalvontaa on liikaa, valvotaan vääriä asioita, valvonta on romahtanut, valvojien ammattitaito on romahtanut, valvonta painottuu liikaa automaattivalvontaan, automaattivalvonta on vääränlaista, valvonta painottuu liikaa teknisiin tienvarsitarkastuksiin, teknisiä teinvarsitarkastuksia ei tehdä riittävästi, valvotaan liikaa pääteillä, valvotaan liian vähän pääteillä, valvotaan liian vähän harva-alueella tai valvotaan liikaa taajamissa. Toki positiivistakin palautetta tulee. Liikenne koskettaa meistä jokaista, joten ei ihme että erilaisia mielipiteitäkin löytyy.

Raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika on vähentynyt parin vuoden aikana n. 13 %. Samaan aikaan valvontasuoritteiden määrä vähentynyt n. 6 %, eli tehokkuus on kuitenkin parantunut, toisin sanoen suhteessa käytettyyn työaikaan valvontasuoritteita on tehty aikaisempaa enemmän. Vuonna 2017 raskaan liikenteen valvonnassa valvontasuoritteita kertyi yhteensä 32 313 kappaletta. Ajo- ja lepoaika tarkastuksia tehtiin 21 794 kappaletta ja vaarallisten aineiden maantiekuljetusten tarkastuksia 1 510 kappaletta. Vuoden aikana toteutettavien valtakunnallisten valvontaiskujen määrää lisättiin yhdellä ja näissä suoritetuista ajoneuvon tarkistuksista noin kolmasosa johti vähintään huomautukseen.

Vuonna 2017 liikennerikoksia paljastettiin yhteensä 457 570 kappaletta, joka on 1 439 kappaletta eli 0,3 % edellisvuotta enemmän. Rattijuopumuksia paljastettiin 18 383 kappaletta, joka on 413 kappaletta ja 2,3 % edellisvuotta enemmän. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin 3 770 kappaletta, joka on 66 kappaletta edellisvuotta vähemmän.

Edellä esitettyjen tunnuslukujen perusteella ei mielestäni voida puhua toiminnan romahtamisesta.

Raskaan liikenteen valvontaan, kuten muihinkin valvottaviin asioihin työaikaa on voitu kohdentaa poliisissa aikaisempaa vähemmän, koska poliisien määrä Suomessa on vähentynyt viimevuosina useilla sadoilla. Vuonna 2009 poliisimiesten henkilötyövuodet olivat 7650 ja vuoden 2017 vastaava luku oli 7148, vähennystä siis n. 500 henkilötyövuotta. Samaan aikaan poliisin työpanosta on vielä jouduttu kohdentamaan uusien tehtävien hoitamiseen, mm. ulkomaalaistehtäviin, verkkorikollisuuden, vihapuheiden ja terrorismin torjuntaan. Poliisitoiminta on kokonaisuus, jos kakku pienenee, niin siivutkin ohenevat, mutta kakun koosta ei ole vastuussa poliisi.

Poliisissa ei ole liikenneturvallisuustyössä jääty voivottelemaan resurssien kehitystä, vaan toimintaa on kehitetty aktiivisesti. Tekniikkaa ja taktiikoita kehittämällä valvontasuoritteet ja tätä kautta kiinnijäämisriski on pystytty pitämään hyvällä tasolla. Perinteisestä kaikkien pysäyttämisestä ja tarkistamisesta on siirrytty enemmän ongelmatapausten seulomiseen liikenteestä. Tämä saattaa entiseen verrattuna tuntua siltä, ettei valvontaa enää ole. Myös automaattista valvontaa on kehitetty, tavoitteena että poliisien käsityö voitaisiin kohdentaa sitä vaativiin tehtäviin, kuten raskaan liikenteen, rattijuopumusten ja ajotavan valvontaan.

Maailma on muuttunut, eikä liikenteen valvontaakaan voida enää tehdä vain perinteisillä tavoilla. Poliisin toiminta edellyttää nykyään jatkuvaa tehtävien priorisointia. Silloin kun ihmisen henki- tai terveys on vaarassa, pitää lähimmän poliisipartion pystyä reagoimaan tilanteeseen nopeasti. Pitkien välimatkojen harvaan asutussa maassa ei ole muuta vaihtoehtoa. Työtehtäviä joudutaan nykyään myös järjestelemään uudestaan aikaisempaa enemmän, joka ei tietenkään ole tavoiteltavaa ja luonnollisesti harmittaa erikoistehtäviin koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä.

Liikenneturvallisuus Suomessa on kehittynyt jo pidemmän aikaa hyvään suuntaan ja vuonna 2017 parannusta tapahtui kaikilla mittareilla mitattuna. Myös raskaan liikenteen onnettomuudet vähenivät 13,2 %, vaikka samanaikaisesti liikennemäärätkin olivat kasvussa. Tässä kehityksessä oma osansa on myös valvonnalla, toki liikenneturvallisuuden parantuminen on monen tekijän yhteisvaikutusta.

Henkilökohtaisesti harmittavana asiana näen sen, että varsin usein erilaisilla kommenteilla väheksytään valvontaa tekevää henkilöstöä ja heidän tekemäänsä hyvää työtä. Todennäköisesti ei ole mukava lukea lehdestä ammattitaitonsa romahtamisesta, varsinkin kuin tämä ei vastaa poliisin yleistä käsitystä asiasta. On selvää, että esimerkiksi teknisen kehityksen nopeutuminen on johtanut siihen, että osaamisvaatimukset myös valvonnassa ovat kasvaneet. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan valtakunnallisella koulutuksella sekä työpaikkakoulutuksella.

Tällä viikolla Suomessa on kipakassa pakkasessa käynnissä valtakunnallinen raskaan liikenteen tehovalvonta, jossa asiansa osaava poliisin henkilöstö tekee parhaansa ja heillä on työssään myös poliisin ylijohdon tuki ja arvostus.

Twitter: @HolopainenSampp

14

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

3 kommenttia

rahti-jussi

Eiköhän silloin kun LP oli toiminnassa aika paljon porukka (nappas) tuolta tienpäältä kulkijoita jo pelkästään ammattitaidon tuomalla silmällä ja yksilöidyn koulutuksen ansiosta .Tiesivät mikä mättää jopa niinkin paljon että kerran aikojen alussa soittivat tiemestarille hiekkaa tielle eikä kestänyt kuin hetki oli tiemestari hiekoittamassa . Väheksymättä muita ammattilaisia , niin kyllä se partio joka käy kotikäyneillä ja rahtaa perheväkivallan ym uhreja , niin voin satasella sanoa ettei välttämättä tiedä sidonnasta tai digi kortista muuta kuin pätemisen verran ja siinä on sitten se konflikti valmis, LP liikkui muistaakseni ylhäältä alas ja poikittain ,vieraili muissa piireissä ja auttoi tarpeen tullen muita ,Ihmetyttää jopa että heitä väheksyttiin niin paljon poistamalla koko ammattikunta .Ruotsissa . Norjassa ,tanskassa ,Saksassa on omat valvojat raskaalle .Eikun LP takaisin ja hätäseen alkaa raskaatkin pysyä ojien välissä 🙂 Jo sen olemassa olo luo tielle turvallisen tuntuman .Koskaan ei tiedä missä käsi nousee, sehän se pointti on eikä mikään valvonta viikko – Vastaa

arskaw

Samppa hyvä, oletan että olet opiskellut riittävästi, olet minua pätevämpi, touhusin kuitenkin 30 vuotta tuolla alalla.Tiedän että sekä raskaan ym. liikenteen kuljettajat kuten myös valvojat ovat kanssasi eri mieltä.Tilasoja voi väännellä suuntaan jos toiseenkin.Se että tilastot näyttävät hyvää johtuu useinkin liikenteessä liikkuvien koulutuksen ja myös oman turvallisuuden havainnolistamisesta.Poliisin työn osalta väittäisin että pieneltä osalta koska toiminta on hiipunut.Suomessa tarvittaisiin edelleenkin raskaan liikenteen valvontaan erikoistunut yksikkö.Maksaahan tuo mutta kaltaisesi vähättelijöiden takia niitä ei enään ole.Ei mikään parane sillä että eturintamalta viedään joukkoja ja oletetaan että tilanne paranee sillä’ ettei enään ilmoituksia tehdä koska sitä poliisia ei enään ole tai ei ehdi puuttumaan..Kehittyminen johtuu oikeasti muusta kun poliisin toimista, tai toimien puuttumisesta.Ja ei en ole ollut LP hommissa. – Vastaa

Jokke

Poliisin itse tekemää valvontaa arvostetaan kyllä. Tolppia ei. Ne joilla on tapana ajaa kovia nopeuksia, osaavat jarruttaa kameroiden kohdalla tai kiertää ne maantiellä vastaantulevaa kaistaa. Kamerat eivät sakota päihteissä ajavia tai perässä roikkujia. Sen sijaan ne suututtavat tavallisia autoilijoita joille pieni herpaantuminen 7km ylinopeutta tyhjällä tiellä tuo sakot. 7km/h!!! Herätys! Tyhjällä tiellä!!!. Toisessa kohtaa kukaan ei puutu 40km/h ylinopeuksiin. Epäsuhta on karmuvaa. Lisää oikeaa valvontaa kiitos! – Vastaa