Poliisin enimmäisvasteaikojen määrittäminen antaisi palvelulupauksen kansalaisille

Suurin osa suomalaisista, 89 prosenttia, kokee Suomen turvalliseksi maaksi. Yksilötasolla turvallisuuden tunteeseen saattaa vaikuttaa muun muassa se, miten nopeasti viranomaiselta saa apua hädän hetkellä tai se miten nopeasti ja onnistuneesti rikokset selvitetään.

Poliisilla on vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, joista kiireellisimpiä nk. A-luokan tehtäviä on noin 70 000. Kuudessa tehtävässä kymmenestä apu on paikalla keskimäärin alle seitsemässä minuutissa ja lähes 80 prosentissa alle 13 minuutissa. Viimeisen vuoden aikana odotusaika on kuitenkin kasvanut yli minuutilla.

Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä. Pinta-alaltaan suuressa, harvasti asutussa maassa sanottu ei yllättäne. Kun kaupunkimaisissa kunnissa vasteaika on keskimäärin kymmenen minuuttia, niin taajaan asutuissa kunnissa se on lähes 20 minuuttia ja maaseutumaisissa lähes puoli tuntia. Neljässätoista kunnassa apua sai viime vuonna odottaa keskimäärin yli 40 minuuttia. Apua tarvitsevan yksilön kannalta jokainen minuutti tuntuu pitkältä.

Poliisin kannalta tilanne on haastava. Partiot pyritään pitämään sellaisilla alueilla, joilla todennäköisyys tehtäville on suurin. Kaikista kiireellisistä tehtävistä kaupunkeihin sijoittuu noin 84 prosenttia, taajamiin 13 ja maaseudulle kolme.

Esimerkiksi Norjassa tavoitevasteajat on määritetty kunnan asukasmäärän mukaan. Myös toimintatapoja voidaan ja tulee kehittää, oli kyse sitten vaikkapa kyläpoliiseista, siirrettävistä poliisiasemista, puhe- ja kuvayhteyksillä varustetuista droneista tai helikoptereista. Pohjanmaalla järjestetyssä pilotissa puolestaan toimintavalmiusaikoja pystyttiin lyhentämään, kun poliisivankilan kuljetuksiin nimitettiin määräaikaiset vartijat. Näin poliisien työaika tältä osin vapautui valvonta- ja hälytystehtäviin.

Toimintatapojen kehittämisen ohella tarvittaisiin merkittävä resurssilisäys. Hyvin yksinkertaisen mallin mukaan lasketun arvion mukaan haja-alueiden vasteaikojen laskeminen lähelle kasvukeskusten lukuja maksaisi yli 50 miljoonaa euroa. Muitakin vaihtoehtoja hälytystoiminnan kehittämiseksi on selvitettävä, ja tätä varten sisäministeriö onkin perustamassa työryhmän. Sen työtä tukee poliisissa viimeistelyvaiheessa oleva selvitys valvonta- ja hälytystoiminnan tilasta. Julkaisemme sen piakkoin.

Ja aivan keskeinen kysymys on tietysti myös henkilöstömäärä – siihen kuluisi valtaosa tarvittavasta resurssilisäyksestä. Ihmisen avuntarpeeseen vastaaminen edellyttää ainakin vielä tänä päivänä ihmistyötä. Se ja osaaminen ovat edelleen keskeisimpiä poliisin suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä, oli kyse sitten toimintavalmiusajasta, rikosten estämisestä tai niiden selvittämisestä.

Hallitusohjelman tavoite vasteaikojen tarkastelemisesta on hyvä. Se nostaisi poliisin toiminnan haasteet, tarpeet ja kehittämismahdollisuudet päätöksentekijöiden tietoisuuteen, antaisi osaltaan palvelulupauksen kansalaisille ja toisaalta selkänojan viranomaisten oman toiminnan kehittämiselle.

Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se on tehnyt siitä huolimatta eurooppalaisittain hyvää tulosta. Henkilöstöbarometrin mukaan työ poliisissa koetaan mielekkäiksi, ja se halutaan tehdä hyvin. Kiire ja riittämättömyyden tunne ovat kuitenkin lisääntyneet. Toimintaympäristö on myös muuttunut haastavammaksi. Vaarana on, että henkilöstö väsyy ja kansalaisten luottamus poliisin kykyyn kantaa päävastuu arjen turvallisuudesta laskee. Ensisijaista onkin huolehtia, että avun tuojien toimintakyky varmistetaan.

Twitter @s_heikinheimo

5

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: