Poliisin toimintaa tulee voida arvioida mahdollisimman avoimesti

Lahden poliisivankilan tapahtumia koskeva oikeudenkäynti on viime päivinä herättänyt runsaasti keskustelua. Tapahtumien kulkuun tai julkisuudessakin olleen videon sisältöön emme asian oikeuskäsittelyn keskeneräisyydestä johtuen ota tässä vaiheessa kantaa. Asiasta noussut kansalaiskeskustelu korostaa jälleen kerran sitä, miten tärkeää oman toimintamme jatkuva seuraaminen, arviointi ja kehittäminen on. Kuinka poliisin toiminta näyttäytyy kansalaisten silmissä luo perustan suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan luottamukseen poliisiin. Se on meille toimintamme elinehto.

***
Tapauksen johdosta on keskusteltu myös rikostutkintaan liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, tai paremminkin salaamisesta. Haluan korostaa, että poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen salaaminen ei ole millään tavalla poliisin intressissä, päinvastoin. Toimintamme on oltava etenkin tämän tyyppisissä asioissa niin avointa ja läpinäkyvää kuin se lain puitteissa on mahdollista.

Poliisia koskevissa rikosepäilyissä, kuten mediajulkisuutta saaneessa tapauksessa, tutkinnanjohtajana toimii aina syyttäjä, joka vastaa myös asiakirjojen julkisuutta koskevista ratkaisuista.

Poliisi vastaa poliisin tutkintavastuulla olevien rikosasioiden asiakirjojen julkisuudesta ja Poliisihallituksen julkisuuskäsikirjaa koskeva kantelu on Eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavana. Mielestämme on hyvä, että julkisuuslakiin ja aiempiin laillisuusvalvojien päätöksiin perustuvat tulkintamme saadaan koeponnistettua ylimmillä laillisuusvalvojilla. Olemme avoimia keskustelulle ja tarvittaessa muutoksille.

***
Eritoten viimeisten vuosien aikana poliisissa on tehty lukuisia toimintaa, johtamista ja valvontaa parantavia toimenpiteitä. Poliisiyksiköihin on perustettu oikeusyksiköt, laillisuusvalvonnan prosessit on päivitetty ja väärinkäytösten ilmoittamiseen on otettu valtakunnallisesti käyttöön sisäinen eettinen kanava. Toimintaamme liittyvä ohjeistus ja toimintatapamme on kattavasti tarkasteltu ja tarvittaessa päivitetty. Poliisin on kestettävä toimintansa ulkopuolinen tarkastelu ja mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, niihin puututaan organisaation ominkin toimenpitein.

Nyt keskustelua herättäneeseenkin tapaukseen on puututtu aluksi poliisiyksikön omin toimenpitein. Asiassa on tehty tapahtuman jälkeen virkamiesoikeudellinen harkinta ja rikoksesta epäillyt on pidätetty virasta. Asia on siirretty Valtakunnansyyttäjän toimistoon mahdollisia tutkintatoimenpiteitä varten. Poliisi on tiedottanut syytteen nostamisesta avoimesti. Tapauksesta keskusteltaessa on kuitenkin myös hyvä muistaa, että jokaiselle kuuluvat lain edessä yhtäläisesti myös oikeusvaltion oikeudet, syyttömyysolettama mukaan lukien.

***
Poliisin oikeudesta käyttää voimakeinoja on säädetty laissa. Periaatteena on lievimmän keinon periaate. Neuvot, kehotukset ja käskyt ovat poliisin työkalupakissa aina päällimmäisenä, mutta valitettavasti ne eivät aina riitä. Jos puhuminen ei riitä, poliisilla on oikeus käyttää lievintä tilanteeseen sopivaa voimakeinoa.

Poliisi hoitaa vuodessa noin miljoona hälytystehtävää. Viimeisten kolmen vuoden aikana voimakeinoja on jouduttu käyttämään keskimäärin noin 7 000 kertaa vuodessa. Yleisin poliisin käyttämä voimakeino vuosittain on ollut käsirautojen käyttö. Viime vuonna käsirautoja käytettiin noin 4 700 kertaa, seuraavaksi eniten käytettiin fyysisiä voimakeinoja noin 1 500 tapauksessa.

Valtakunnansyyttäjän toimistoon on viime vuosina saapunut vuosittain 700‒900 poliisirikosasiaa, joista suuressa osassa ei ole syyttäjän mukaan ollut syytä epäillä rikosta. Valtakunnansyyttäjän toimistoon saapuneista poliisirikosasioista vain osa koskee poliisin voimakeinojen käyttöä. Kanteluratkaisuja voimakeinojen käyttöön liittyen on harvalukuinen määrä.

Tilastoja siitä, kuinka usein poliisin voimankäyttö johtaa rikosepäilyyn, ei ainakaan poliisin tietojen mukaan ole ‒ ei myöskään siitä, kuinka monta rikostuomiota tapauksista on vuosien mittaan annettu. Asiaan liittyvien tilastojen mahdollisesta tarpeellisuudesta onkin hyvä keskustella.

Edellä mainittujen tietojen perusteella voi sanoa, että voimakeinojen käyttö on maltillista ja poliisin toimintaan kohdistuu suoritettuihin tehtäviin nähden suhteellisen vähän moitteita. Jokaisesta moitteesta ja todetusta väärinkäytöksestä pyritään ottamaan opiksi ja kehittämään toimintaa niin, ettei vastaavaa enää tapahtuisi. Unohtaa ei voi myöskään sitä, että viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan poliisiin kohdistuvan väkivallan määrä on kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta.

Poliisihallituksessa seurataan tiiviisti oikeusprosessia. Perehdymme aikanaan oikeuden päätökseen ja tulemme arvioimaan, minkälaisiin toimenpiteisiin on mahdollisesti tarvetta. Sillä välin toivomme tuomioistuimelle rauhaa käsitellä asia loppuun.

13

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: