Tehokkaampaa nettipetosten torjuntaa

Kesäloma meni mukavasti aurinkoisista kesäpäivistä ja virkistävistä sateista nauttien. Lämmin ja riittävän sateinen kesä on saanut ruohon vihertämään ja marjamättäät notkumaan mustikasta ja hillasta. Kesä on valitettavasti otollista aikaa myös petoksia tehtaileville rikollisille. Sain itsekin kesäloman aikaan puhelimeeni tekstiviestin, josta näki suoraan, että kyseessä on huijaus ja viestissä ollutta linkkiä ei kannata seurata. En tosin klikkaa mitään viestissä olevaa linkkiä, ellen tiedä varmuudella, että se liittyy johonkin juuri sillä hetkellä käyttämääni palveluun.

Poliisi tiedotti aiemmin keväällä teemalla ”Terve epäluulo” ja muistutti, että esimerkiksi tuntemattomia sähköposteja tai tekstiviestejä ei pidä avata, vaan ne kannattaa hävittää. Pitkin koronakevättä ja kesää huijarit ovat jatkaneet toimintaansa lähestymällä ihmisiä tekaistuista puhelinnumeroista tulleilla puheluilla tai tekstiviesteillä tai sähköposteilla.

Samalla tavalla kuin hyvät kesäsäät ovat saaneet mättäät notkumaan marjoja, niin huijarit ovat huomanneet, että heille on tarjolla myös hyvä saalis, koska ihmiset ovat vähentäneet liikkumista ja ovat paremmin tavoitettavissa sähköisesti. Rikoksentekijät ovat saaneet huijausten avulla tänäkin vuonna merkittävän rikoshyödyn ja tälle ikävälle kehitykselle ei näy loppua. Tiedotusvälineet ovat ansiokkaasti löytäneet huijauksia tehtailevia yksittäisiä henkilöitä ja ulkomailla toimivan sijoituspetoksiin erikoistuneen yrityksen. Yksittäisten uhrien menetykset huijauksissa vaihtelevat muutamasta euroista kymmeniintuhansiin euroihin.

Poliisin tehtävänä on mm. rikosten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen. Laissa mainittu järjestys on tarkkaan harkittu ja rikoksia ennalta estämällä vältytään uhrien kärsimyksiltä ja taloudellisilta menetyksiltä. Poliisin ennalta estävä työ on usein tiedon jakamista ja yhteistyötä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Petosrikoksissa tiedon jakaminen ei valitettavasti aina johda toivottuun lopputulokseen. Huijarin tarinaan voidaan uskoa sokeasti, vaikka rikoksen uhrin läheinen kertoisi kyseessä olevan huijauksen.

Vaikka käytin kesäloman tehokkaasti lomailuun, niin petoksiin liittyen mietin, että miten saisimme vähennettyä rikoksentekijöiden mahdollisuuksia löytää uusia uhreja. Olisiko jollain taholla käytettävissä sellaisia teknisiä tapoja, jotka mahdollistaisivat sen, että emme saisi enää kännyköihin tai sähköpostiin huijausviestejä ja soittoja samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Poliisilla ei ole tällaisia keinoja käytettävissä, mutta eri yrityksillä on keinoja, joilla voitaisiin vähentää esimerkiksi huijareiden puheluita. Sähköposteissa on käytössä roskapostikansiot, jonne osa selvimmistä huijauksista ohjautuu automaattisesti.

Puheluiden ja tekstiviestin osaltakin on mahdollista ottaa käyttöön erilaisia ohjelmia kännykkään, jotka saattavat ilmoittaa ns. roskapostisoitosta tai -tekstiviestistä. Tällaisen ohjelman käyttö edellyttää ohjelman asentamista puhelimeen ja ohjelmien käyttöön saattaa liittyä tietoturvaongelmia, joten tämä ei ole toimiva tekninen ratkaisu eivätkä kaikki välttämättä osaa asentaa tällaisia ohjelmia laitteisiinsa.

Suomi on ollut vuosia maa, joka on voinut ylpeillä sillä, että Microsoftin mukaan meillä on tietokoneissa varsin vähän haittaohjelmia verrattuna muihin maailman maihin. Haittaohjelmien vähyyden syitä on pohdittu ja syiksi on esitetty mm. käyttäjien hyvää teknologiatuntemusta. Teknologinen tuntemus ja hyvä koulutustaso ovat varmasti merkittävä syy haittaohjelmien vähyyteen Suomessa. Uskon kuitenkin, että osaltaan teleoperaattoreiden tekemä erinomainen työ ja Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntemus ovat vaikuttaneet Suomeen hyvään sijoitukseen Microsoftin tilastoissa.

Mitä meidän pitäisi tehdä, että voisimme nousta tietoverkkoja ja puhelinta hyväksikäyttäen tehtävien petosten torjunnan kärkimaaksi? Minulla ei ole tähän selvää vastausta, mutta uskon vastauksen tähän kysymykseen löytyvän jostain tiedon jakamisen ja teknologian yhdistämisestä yhdessä yritysten ja viranomaisten kanssa. YLE:n Entisten nuorten sävellahjan hengessä haastan viranomaiset, yritykset, yhdistykset ja yliopistot ja muut yhteisöt miettimään yhdessä ratkaisua tähän kysymykseen. Asialla ei ole kiire, mutta jos oletamme, että vuodessa nettipetoksissa rikoshyöty on esimerkiksi 30 miljoonaa euroa, niin päiväkohtaisesti se tarkoittaa sitä, että joka päivä Suomessa yli 80 000 euroa menee huijareiden taskuun.  Teleoperaattoreiden etu on, että heidän asiakkaansa voivat asioida verkossa ja viestiä turvallisesti. Pankkien etu on se, että heidän asiakkaansa voivat luottaa siihen, että heidän asiointinsa tapahtuu turvallisesti. Koko yhteiskunnan etu on, että rikoksen uhrien määrä ja inhimillinen kärsimys vähenevät.

Ketkä lähtisivät mukaan? Olemme syksyn aikaan yhteydessä eri tahoihin ja kokoamme yhteen eri toimijat keskustelemaan siitä, miten toimimme tehokkaasti tietoverkkoja hyväksikäyttäen tehtävien rikosten torjumiseksi. On aika tehdä tästä rikollisesta toiminnasta kannattamatonta.

15

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: