Vapaaehtoisesti, valvottuna vai saatettuna – maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon vaihtoehdot

Maastapoistamispäätösten määrä kasvaa tänä vuonna merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Kaikki poistamispäätöksen saaneet eivät halua poistua maasta vapaaehtoisesti, jolloin palauttaminen on poliisin tehtävä.

Poliisin palautettavaksi ohjautuu maasta poistamista vastustavia maasta poistamispäätöksen saaneita, mutta myös heitä, jotka ovat saaneet käännytys- tai maasta karkottamispäätöksen tekemiensä rikosten vuoksi.

Poliisi varautui jo viime vuoden aikana monin tavoin kasvaviin palautusmääriin. Poliisi muun muassa laati palautusten tehostamissuunnitelman helmikuussa 2016, kun vielä yli 30 000 turvapaikanhakijaa odotti päätöstään. Tuota suunnitelmaa olemme toteuttaneet koko vuoden ja käynnistäneet erilaisia toimia mahdollisimman toimivan palautusprosessin varmistamiseksi. Varauduimme siis tulevaan jo hyvissä ajoin.

Palautuspäätösten määrän lisääntyminen näkyy myös palautusluvuissa. Vuonna 2015 poliisi osallistui noin 3 100 maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanoon ja vuonna 2016 vastaava luku oli noin 6 000. Kuluvana vuonna pyrimme kohdentamaan yhä useamman palautuspäätöksen saaneen avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin, jolloin poliisin palautettavaksi jäisi mahdollisimman pieni osa maasta poistamispäätöksen saaneista.

Valtaosa poliisin toteuttamista palautuksista tapahtuu normaaleilla reittilennoilla. Lisäksi käytämme palautuksiin erikseen tarkoitusta varten varattuja tilauslentoja. Tilauslennoilla on aina tarvittava määrä poliisisaattajia mukana varmistamassa palautuslennon turvallisuutta.

Suurin osa poliisin järjestämistä palautuksista toteutetaan kuitenkin reittilennoilla valvottuna eli organisoimme paluuta varten asiakirjat ja lennot sekä hankimme palaajalle tarvittavat matkustusluvat. Sen lisäksi varmistamme, että palautettava faktisesti menee lentokoneeseen.

Joskus reittilennoillakin joudutaan turvautumaan saatettuna perille asti toteutettaviin palautuksiin. Näin tapahtuu, jos palautettavan arvioidaan lennon aikana olevan vaaraksi itselleen tai muille matkustajille. Tällöin yleensä kaksi poliisisaattajaa vie palautettavan kotimaahansa asti.

Keskeinen palautusten onnistumiseen vaikuttava seikka on Suomen viranomaisten, käytännössä poliisin, operatiivisen tason toimivat yhteistyösuhteet palautusten kohdemaihin ja kohdemaiden edustustoihin. Konkreettisesti palautusyhteistyön toimivuudesta kertoo se, että poliisi pani palautuksia täytäntöön yli sataan maahan vuoden 2016 aikana, vaikka virallisia palautussopimuksia tai takaisinottosopimuksia on vain noin 10 maan kanssa. Palautussopimus on siis vain yksi palautustoimintaa tukeva väline, ja ilman erillistä palautussopimusta voidaan palauttaa lähes kaikkiin maailman maihin.

Joskus palautussopimusta kuitenkin tarvitaan. Sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän vahvistamassa laittoman maahantulon vastaisessa toimintaohjelmassa oli jo vuonna 2012 seuraava kirjaus: ”Tehokkaan maastapoistamistoiminnan esteenä on tällä hetkellä se, että jonossa on täytäntöönpanokelpoisia maastapoistamispäätöksiä ns. haastaviin kohdemaihin, jonne palauttaminen on erittäin vaikeaa, jos ei peräti mahdotonta. Tällaisten maiden osalta yhtenä ratkaisuna voisi olla kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan laatiminen sekä vapaaehtoisen paluun tehostaminen kyseisiin maihin.”

Asia konkretisoitui isommassa mittakaavassa vuonna 2016, kun palautuspäätösten määrä lisääntyi palautusten kannalta haastaviksi koetuille alueille. Mutta asiassa on päästy eteenpäin. Esimerkiksi Suomi ja Afganistan solmivat lokakuussa 2016 palautuksia koskevan kahdenvälisen yhteistyösopimuksen. Sopimuksen puitteissa poliisi pystyy aiempaa paremmin palauttamaan palautuspäätöksen saaneita myös Afganistaniin. Joulukuun lopulla poliisi muun muassa organisoi onnistuneesti ensimmäisen tilauspalautuslennon Afganistaniin.

Myös Irakin kanssa on vastikään käyty korkean tason keskusteluja palautuksiin ja paluisiin liittyen. Yhteistyösopimukseen pyritään sisäministeriön johdolla aktiivisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että vapaaehtoinen paluu ja sen lisääminen on tässäkin ensisijainen tavoite.

Vuonna 2016 Irakiin palasi poliisin organisoimilla seitsemällätoista palautuslennoilla noin 1 400 palautuspäätöksen saanutta irakilaista, jotka olivat halukkaita vapaaehtoisesti noudattamaan palautuspäätöstä tai olivat itse peruneet turvapaikkahakemuksensa ennen kuin asiaa oli Maahanmuuttovirastossa edes ratkaistu. Lennot järjestettiin hyvässä yhteistyössä Irakin viranomaisten kanssa. Lisäksi kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n avustetun paluun puitteissa Irakiin palasi viime vuonna noin 1 500 irakilaista.

Tällä hetkellä poliisi ohjaa vapaaehtoiset palaajat IOM:n paluuohjelman pariin ja keskittyy valvottuna ja saatettuna tehtäviin palautuksiin, joita niitäkin riittää eri puolille maapalloa.

Poliisin tehtävänä on siis huolehtia siitä, että maassa ei oleskele henkilöitä, joilla ei ole siihen lain suomaa oikeutta. Mutta yhtä lailla poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että heillä, jotka vielä odottavat päätöstä tai jotka lopulta saavat oleskeluluvan Suomeen, on täällä turvalliset oltavat. Siksi poliisi suhtautuu vakavasti esimerkiksi rasistisessa tarkoituksessa tehtyihin rikoksiin ja vihapuheeseen.

Poliisi lanseerasi vuoden alussa Poliisitube-kanavan ja sen myötä #kivapuhe-kampanjan, joka muistuttaa siitä, että näistäkin asioista tulee keskustella asiallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.

0

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: