Vihapuhe, viharikokset ja rikokseen kehottaminen

Rangaistava vihapuhe ja viharikokset

Termi vihapuhe on ollut jonkin verran esillä sekä sosiaalisessa että muussakin mediassa erityisesti viime kuukausina. Vihapuhe, tässä kohtaa erityisesti rangaistava vihapuhe, on poliisin käyttämä kattotermi erilaisille rikoksille samaan tapaan kuin vaikkapa IT-rikokset tai väkivaltarikokset ovat kattotermejä joukolle eri rikoslakirikoksia. Termi vihapuhe ei löydy suoraan rikoslaista, mutta esimerkiksi alla käsiteltävien lakien esitöissä se mainitaan viharikoksen tapaan useammankin kerran.

Rangaistavaksi vihapuheeksi poliisi luokittelee (törkeän) kiihottamisen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisen. Edellisten lisäksi myös esimerkiksi (törkeä) kunnianloukkaus ja laiton uhkaus luokitellaan viharikoksiksi, jos niiden vaikuttimena on ollut kohteen rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu syy. Nämä edellä mainitut ryhmät ovat niitä, joita myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeellä pyritään suojelemaan.

Rangaistavan vihapuheen tutkinta poliisissa

Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen tutkintaryhmä tutkii kaikki netissä tapahtuneet edellä mainitut sananvapausrikokset (tai vihapuherikokset). Internetin ulkopuolella tapahtuneet rikokset tutkitaan paikallisen poliisilaitoksen toimesta aluevastuuperiaatteen mukaisesti.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistön lähtökohtana on siinä mainittujen, erityistä suojelua kaipaavien vähemmistöryhmien suojelu. Sinänsä tunnusmerkistö ei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö kiihotuksen kohteena voisi olla valtaväestö. Tällöin uhkaamisen, panettelun tai solvaamisen tulisi olla poikkeuksellisen vakavaa, sillä valtaväestö ei kaipaa yhtä vahvaa suojelua kuin vähemmistöryhmät. Tämä johtuu siitä, että vähemmistöllä ei yleensä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia syrjiä enemmistöä siten, että sillä olisi yhteiskunnan mittakaavassa vaikutusta. Toisin päin kylläkin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kiihottamisrikoksen säätämisen taustalla ovat Suomea sitovat kansainvälisoikeudelliset velvoitteet.

Oikeuskäytännöstä ja rikokseen kehottamisesta

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeestä ei ole vielä paljoa oikeuskäytäntöä, sillä aivan viime aikoja lukuun ottamatta nämä teot ovat olleet jokseenkin harvinaisia. Lainvoimaisista tuomioista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä voidaan kuitenkin tehdä ainakin yksi yleistys – peloista, politiikasta ja lieveilmiöistä saa puhua, mutta ei yleistää.

Samoin moni kysyy, että eikö kantasuomalaisella ole mitään suojaa? Kyllä on. Kenen tahansa tekemä yllytys rikokseen on oma itsenäinen rikoksensa, jos yllytetty toteuttaa rikoksen. Samoin esimerkiksi kunnianloukkaus tai julkinen kehottaminen rikokseen ei katso sitä, kuka olisi rikoksen suorittaja ja kuka kohde. Toki julkisen kehotuksen pitäisi olla sellainen, että se tosiasiallisesti aiheuttaa rikoksen tekemisen vaaran.

Miksi vihapuhetta torjutaan?

Demokraattisen oikeusvaltion tehtävänä on huolehtia siitä, että vähemmistöjä suojellaan enemmistön ylivallalta. Tämä on sekä eurooppalaisten että suomalaisten arvojen mukaista. Vihapuhe ja sen kylkiäisenä usein tuleva yhteydenottojen ryöpytys kaventaa myös sananvapautta ja yhteiskunnallista keskustelua. Poliitikoilla, tutkijoilla, toimittajilla ja kaikilla muillakin ihmisillä on edelleen oltava mahdollisuus toimia ja julkituoda mielipiteitään eri vähemmistöistä ilman, että eri mieltä olevat yrittävät vaientaa heitä esimerkiksi vainoamalla tai uhkailemalla, unohtamatta vähemmistöjen itsensä kohtaaman väkivallan riskin nousua. Vähemmistöjen syrjintä lisää myös vaaraa näiden vähemmistöjen syrjäytymisestä ja radikalisoitumisesta. Molemmat ovat eri tavoilla yhteiskunnalle vahingollisia.

Linkkejä:

• Hallituksen esitys 317/2010 (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317)
• YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1965) (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700037)
• YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (1966) (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2)
• Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskeva yleissopimus (2001) (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2007/20070060/20070060_2)
• Euroopan neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (2008) (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:l33178)

Facebook: @Teemu Hokkanen

Twitter: @HPLnettipoliisi

1

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:

57 kommenttia

Poliittinen ajatuspoliisi

”Heräsikö ajatuksia? Kommentoi:”

Herätti paljonkin ajatuksia, mutta jos ne ajatukset tähän pukisi sanoiksi, niin kohta sitten soi ovikello. – Vastaa

Ilkka Kuronen

Kuulepa Herra Ylikonstaapeli. Ovatko kansallismieliset sinun mielestäsi kansanryhmä? Kuuluvatko he enemmistöön vai vähemmistöön? Perustele vastauksesi myöhempää keskustelua kestävällä tavalla. Jos et vastaa mitään tiedät varmasti mitä edestäsi löydät. Ystävällisin terveisin ILKKA KURONEN, Nurmijärvi. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Kansanryhmiä voi olla vaikka mitä ja moni ihminen voi kuulua useampaankin. Kansallismieliset eivät kuitenkaan ole rikoslain koventamisperusteiden tai kiihottamisrikoksen tarkoittama erityistä suojelua tarvitseva kansanryhmä. – Vastaa

Pakollinenpaha

Voi olla vaikka mitä, mutta valkoihoinen suomalainen suomenkielinen keski-ikäinen heteromies ei varmasti kuulu yhteenkään, eikä ole oikeutettu etnisyytensäkään määrittelyyn toisin kuin intiaanihattujen alkuperäisvalmistajat yms. uhriväestöt, joihin tuo VHM aina pyrkii kohdistamaan julmaa vainoaan, ellei ole vihreä. – Vastaa

Oikeusvaltio?

”Tällöin uhkaamisen, panettelun tai solvaamisen tulisi olla poikkeuksellisen vakavaa, sillä valtaväestö ei kaipaa yhtä vahvaa suojelua kuin vähemmistöryhmät.”
Oikeasti? Tuohan on aivan törkeää eriarvoistamista, miten tuossa oikeus tapahtuu? – Vastaa

Teemu Hokkanen

Suomen lainsäädännössä on varsoin paljon eri kohtia, joiden tehtävänä on joko suojella tai avittaa niitä, joiden katsotaan olevan huonommassa asemassa. Näitä lakeja on mm. tasa-arvolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki jne. Samoin rikoslaissa löytyy erilaisia ankaroittamisperusteita eri rikoksiin sen mukaan mikä on esimerkiksi tekijän suhde uhriin tai onko uhri esimerkiksi erityisen haavoittuminen jne.

Kyse on siis niiden suojelusta tai auttamisesta, joiden on katsottu apua tai suojeluva erityisesti tarvitsevan. – Vastaa

Kuukkeli

Me kaikki kuulumme johonkin vähemmistöön, eikö vaan? Esimerkiksi Björn Wahlroos kuuluu hyvin pieneen vähemmistöön. Itse asiassa useampaankin, hän on keski-ikäinen suomenruotsalainen miljardööri.

Kantasuomalainen voi olla vähemmistöä omalla asuinalueella tai koululuokassa. Eikö hän siis silloin kuulukaan suojeltavaan vähemmistöön? Kuka määrittelee, mitä aluetta tarkastellaan? Mikä vähemmistö on merkittävämpi, kuka on uhrimpi? Suomenkieliset ovat Suomessa enemmistö, mutta globaalisti vähemmistö, ruotsinkielisiäkin on enemmän.

Poliisi ilmoittaa tarkkailevansa suomenkielistä vihapuhetta, eikö arabiaksi voikaan kiihottaa kansanryhmää vastaan? Mitä kieltä.Turun puukottaja puhuu, millä kielellä manifesti julistaa. Miksi sitä ei muuten julkaista? – Vastaa

Teemu Hokkanen

Suomessa asiaa tarkastellaan Suomen näkökulmasta. Ja tietenkin millä tahansa kielellä voi kiihottaa kansanryhmää vastaan. Kaikki tutkitaan, mitä poliisin tietoon tulee. – Vastaa

mies

Poliisi siis yleistää tiettyjen kansanryhmien jäsenet uhreiksi ja syyntakeettomiksi, katsomatta mikä yksilön tilanne on? Miksi yleistäminen on poliisille oikeutettua tässä tapauksessa, mutta moitittavaa silloin kun kantaväestöläinen havaitsee jonkin vähemmistöryhmästä kumpuavan kielteisen ilmiön, ja tahtoo kysellä voidaanko asialle tehdä jotain?

Näissä keskusteluissa tulee usein vastaan termi ”vastakkainasettelu”, erityisesti laidan siltä puolen. Voiko olla selkeämpää vastakkainasettelua kuin se, että kantaväestö asetetaan etnisen taustansa perusteella alempaan asemaan kuin tänne äskettäin saapuneet ulkomaalaiset? Minä ainakin koen vähemmistöjen läsnäolon entistä kiusallisemmaksi nyt kun poliisin kanta on selvillä. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Ei kantaväestö ole alemmassa asemassa. Koventamisperusteen ja kiihottamisrikoksen koko pointti on se, että kantaväestö on nimenomaan paremmassa asemassa. – Vastaa

mies

Minkä asian suhteen kantaväestö on paremmassa asemassa verrattuna johonkin vähemmistöryhmään? Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tätä periaatetta ollaan toistaiseksi rikottu ainoastaa vähemmistöjen hyödyksi. Jos olet eri mieltä, osoita minulle ne lait, joiden edessä kantaväestöläiset nauttivat vähemmistöä edullisemmasta asemasta.

Toisaalta, vaikka kantaväestö nauttisikin yhteiskunnassamme edullisempaa asemaa joidenkin muiden asioiden suhteen, ehkäpä vain syntymäpaikan tarjoaman suotavan ympäristön seuraamuksena, ei se oikeuta tilanteen tasoittamista sortamalla heitä jonkin toisen asian suhteen, vaikka päämäärä olisi kuinka jalo.

Teemu Hokkanen

Suojelua tarvitsevan suojelu ei ole toisen sortamista, vaan väline samalle, tai muuten tyydyttävälle, tasolle nostamiseen. Suomen lainsäädännössä on runsaasti heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen, tukemiseen tai suojelemiseen tarkoitettua lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki jne.

Salman Sikh Suldan

Olen uskonnoltani sikhi. Pelkään Suomessa olevan muslimienemmistön edustamaani vähemmistöön kohdistamaa vihapuhetta, kuten koraanissa mainittuja vääräuskoisten kaulojen katkaisua, vaikken sitä henkilökohtaisesti ole onneksi vielä joutunut kohtaamaan. Erityisesti Turun kaulankatkojaisten jälkeen olen pelännyt paljon, koska kuulun hyvin pieneen vähemmistöön, ja muslimeja on satoja ellei tuhansia kertoja enemmän Suomessa ja osa heistä todistetusti haluaa katkaista vääräuskoisilta kaulat. Valvotaanko Suomessa muslimienemmistön (suhteessa pienempiin vähemmistöihin) tai muslimiylivallan vihapuhetta normaalia tarkemmin erityisen suojeluksen tarpeessa olevia vähemmistöjä kohtaan, kuten sikhejä? Onko Suomessa edes kielitaitoa valvontaan, vai olemmeko me sikhit oman onnemme nojassa? – Vastaa

Teemu Hokkanen

Valtaosa tutkintaan tulevasta rangaistavasta vihapuheesta tulee poliisin tietoon jonkun tekemän ilmoituksen kautta. Niiden kielien osaamista joita poliisiorganisaatiossa ei ole riittävästi omasta takaa, hankitaan tarvittaessa. – Vastaa

Salman Sikh Suldan

Tietääkseni poliisi sai 34 miljoonaa euroa vihapuheen valvomiseen. Saatiinko sillä rahalla hankittua pelkästään suomenkielen osaajia? Onko muunkielinen vihapuhe niin harvinaista, ettei siihen tarvitse hankkia osaamista, vai tuleeko esim. arabiankielisen vihapuhetutkinnan rahoitus terrorismitutkinnan budjetista? – Vastaa

Täältä tullaan vauhdilla, ...

60-luvulla mun mutsia haukuttiin karjalaiseks. Mä haluun korvauksia näistä kärsimyksistä. – Vastaa

Kommentti ja kysymys

”Vihapuhe ja sen kylkiäisenä usein tuleva yhteydenottojen ryöpytys kaventaa myös sananvapautta ja yhteiskunnallista keskustelua. Poliitikoilla, tutkijoilla, toimittajilla ja kaikilla muillakin ihmisillä on edelleen oltava mahdollisuus toimia ja julkituoda mielipiteitään eri vähemmistöistä ilman, että eri mieltä olevat yrittävät vaientaa heitä esimerkiksi vainoamalla tai uhkailemalla, ”

Aika mielenkiintoista tuo mainittujen ryhmien järjestys ja se että juuri nuo ryhmät mainittiin erikseen.

Koska pohjaat argumenttisi sananvapauden ja avoimen yhteiskunnallisen keskustelun tärkeyteen, olethan kärkkäänä puolustamassa myös nykyiseen avoimeen maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien oikeutta osallistua avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman että he joutuvat minkäänlaisen syrjinnän kohteeksi työelämässä ja muualla? – Vastaa

mies

Mikä on se yhteiskunnan mittakaavassa tapahtuva vahinko, joista vähemmistöt yksinomaan kärsivät joutuessaan vihapuheen kohteeksi? Miten tämä vahinko ilmenee, ja voiko kantaväestö, jonka tarpeet ovat syy valtiomme olemassaoloon, todentaa sen jollain tapaa, jos vain varmistaakseen ettei valtio ole kääntynyt heitä vastaan?

Entä nauttivatko mielipidevähemmistöt poliisin suojaa, vai jäikö poliisilta lukematta sana ”vakaumus”, joka esiintyy rikoslain 10 §:ssä muiden suojeltujen ominaisuuksien kanssa? Kenen tahansa sananvapauden periaatepuoleen perehtyneen ihmisen tulisi ymmärtää, että juuri mielipidevähemmistöjen suojelu on tärkeintä demokratian kehityskulun terveelle jatkuvuudelle.

Demokratian pointti on nimenomaan se, että kansa voi pyrkiä muuttamaan maansa politiikkaa tavalla joka poikkeaa nykyisen hallituksen aatemaailmasta. Jos nykyinen hallitus voi rajata tulevien hallituksien muutospyrkimykset vallitsevan ideologian kehyksiin, pelikenttä asteittain kutistuu ja edistys jähmettyy paikoilleen.

Demokratian tehtävä ei ole suojella etnisiä tai uskonnollisia vähemmistöjä. Sen tehtävä on varmistaa oman kansan jatkuva kehitys. – Vastaa

Lex kukkaruukku

Eiköhän etninen suomalainen ala olla melko pieni vähemmistöryhmä ja aivan liian naiivi nykyisiin kehitysmaalaisten kansanvaelluksiin. – Vastaa

Sakari

Oletteko pohtineet kysymystä, että jos poliisi antaa ohjeita, mitä saa kirjoittaa ja mitä ei saa kirjoittaa, niin miten estetään, ettei lipsuta laissa kielletyn ennakkosensuurin puolelle? – Vastaa

Perustuslaki kunniaan

Otsiskon ”Rangaistavan vihapuheen tutkinta poliisissa” alla
– 1. kappale kertoo MITEN vihapuhetuktinta suoritetaan
– 2. kappale käsittelee asiaa ”Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan”

Eikö poliisissa tutkita muita vihapuheen muotoja? – Vastaa

Teemu Hokkanen

Lainaan tekstiä:
”Rangaistavaksi vihapuheeksi poliisi luokittelee (törkeän) kiihottamisen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisen. Edellisten lisäksi myös esimerkiksi (törkeä) kunnianloukkaus ja laiton uhkaus luokitellaan viharikoksiksi, jos niiden vaikuttimena on ollut kohteen rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu syy.”

Tuo sana viharikos voidaan tässä yhteydessä käsittää myös vihapuheena. – Vastaa

Mudo Pehis

Suomen Poliisin kanta on siis etteivät kaikki ole samanarvoisia lain edessä?

Tämä selvä. – Vastaa

Severi on paras!

Eniten koko tämän maan touhussa ärsyttää se että tälläisten aivopierujen takia kansa käy sanallisesti poliisin kimppuun ja eritoten osansa saavat kenttäpoliisit jotka eivät asialle mitään voi!

Ei OIKEAT poliisit jotka tekevät sitä kenttätyötä, eli luo turvallisuuden tunnetta, ole syyllisiä mihinkään.

Eli itkijöiden kannattaisi kaikki poliisi viha kohdistaa ylempään tahoon ja sinne mistä tämä kaikki nykyajan mielensäpahoittaminen kumpuaa.

Niin ja en minä Teemu sinun työtäsi vähättele, netti on karmea paikka. – Vastaa

Epäoikeusvaltiossa asuva

> ”Tämä johtuu siitä, että vähemmistöllä ei yleensä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia syrjiä enemmistöä siten, että sillä olisi yhteiskunnan mittakaavassa vaikutusta.”

Tiedän, että tämä ei ole vihapuhepoliisin omaa päättelyä, vaan suoraan tuolta lakiesityksestä. Kuitenkin tällä samalla tulkinnalla voidaan sanoa, että esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid ei ollut tosiasiallisesti syrjintää tai oli, mutta sillä ei ollut yhteiskunnallisessa mittakaavassa vaikutusta. – Vastaa

Tuubaa

”Rangaistavaksi vihapuheeksi poliisi luokittelee”
Missä vaiheessa poliisi on alkanut lukittelemaan tekojen rangaistavuuden? Tuo luokittelu on tuomioistuimen tehtävä ja poliisin tehtävä on vain valvoa luokittelun toteutumista, vaikka kuinka kiva olisi virkaa käyttää oman ideologian edistämiseen. Blogissa esitetään sana Demokraattinen oikeusvaltio. Kuuluuko tuomiovalta/lainsäädäntö valta poliisille demokraattisessa oikeusvaltiossa? – Vastaa

Kaapo

Hyvä pointti. Nämä Teemut ja Taposet ja Huhtelat ovat kovia poikia määrittelemään suomen lakia agendojensa mukaisesti.
Huikean röyhkeää. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Kyseessä oli kattotermin avaaminen ts. sen esittäminen, mitä rikoslajeja tämän kattotermin alle poliisin näkövinkkelistä kuuluu. – Vastaa

Jussi Gaumoff

”…peloista, politiikasta ja lieveilmiöistä saa puhua, mutta ei yleistää.”

Miten poliisi tekee eron yleisestä ilmiöstä puhumisen ja yleistämisen välillä? Onko niiden välillä ero?

Entäpä siinä tapauksessa, että ilmiö on todistetusti riittävän yleinen tullakseen yleistetyksi?

Voi myös olla sellaisia tilanteita, joissa poliisin väite yleistämisestä ei pidä paikkaansa ja kyseessä on tosiasiallisesti yleisestä ilmiöstä puhuminen. Miten näitä juttuja tullaan ratkaisemaan ja millä perusteilla?

Entäpä sellaisessa tilanteessa, jossa poliisi katsoo olevan kyse yleistämisestä ja on oikeassa, mutta kyseinen yleistäminen on johtunut ”kielletyn yleistyksen” tehneen henkilön inhimillisestä erehdyksestä yleistää yleisesti tunnettu ilmiö?

Mikä ylipäätään tekee poliisista asiantuntijan ratkaisemaan sen, mikä on objektiivinen ja yleinen ilmiö ja mikä virheellinen yleistys? Ja eivätkö ihmiset saisi erehtyä näiden välillä? Huomiona vielä se, ettei yleistäminen ole sama asia kuin absolutisaatio, joka tarkoittaa ~ ”kaikkien osaksi lukemista”. – Vastaa

mies

Hyvin sanottu. Yleistäminen on keino jonka avulla ihmiset muodostavat päätöksentekoon kelpaavia kokonaisuuksia havaitsemastaan maailmasta, ja jokainen meistä tekee sitä jatkuvasti ja automaattisesti. Sen kieltäminen on sairaalloista ja järjenvastaista.

Otetaan esimerkki. Jos vaikka sanon että marraskuussa on kylmempää kuin lokakuussa, voiko kukaan rehellisesti tulkita lausetta niin, että väittäisin jokaisen marraskuun puolella sijaitsevan päivän olevan kylmempi kuin yksikään lokakuun päivistä? Ei varmaankaan, mutta jostain syystä tämä on täsmälleen se tulkintatapa jota sovelletaan, kun yleistäminen kohdistuu johonkin vasemmiston ihailemaan viiteryhmään tavalla joka ei ole kyseisen viiteryhmän eduksi.

Tosiasiassa poliisi ja hänen aatetoverinsa tahtovat juuri kieltää tietynlaiset ja tiettyihin ryhmiin kohdistuvat yleistykset, ei sen takia etteikö ne mahdollisesti heijastaisi todellisuutta samalla tavalla kuin ne arkipäiväiset yleistykset joita kaikki teemme, vaan sen takia että ne ovat ristiriidassa heidän aatemaailman kanssa. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Pääosa rikoslakirikoksista, myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen jne., vaatii tahallisuuden. Yleistyksen merkittävyyden ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Kyse on nousevasta portaikosta, jossa alimpana on esitutkintakynnys, sen jälkeen syytekynnys ja viimein tuomiokynnys. – Vastaa

Jussi Gaumoff

Kiitos vastauksesta. Pidättäydytään tässä selkeyden vuoksi netissä tapahtuvissa teoissa sekä rikosnimikkeen ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” piirissä. Lainaan tähän asianmukaisen rikoslain kohdan:

”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Tuleeko vastauksenne ymmärtää siten, ettei kysymys henkilön netissä julkaiseman ”tiedon, mielipiteen tai muun viestin” sisältämän ”jotakin ryhmää” koskevan yleistyksen perusteltavuudesta ja merkittävyydestä (eli ilmiön objektiviisesta yleisyydestä) ole sinällään poliisin arvioinnin kohteena?

Ja mikäli tulee, katsotteko ettei tämä ole ristiriidassa sen kanssa – kuten blogauksessanne kirjoitatte – , että lainvoimaisissa tuomioissa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä ”väärä tai virheellinen” yleistäminen muodostaa keskeisen perusteen tuomion saamiselle?

Koska poliisi on jokatapauksessa se viranomaistaho, joka päättää henkilön asettamisesta rikosoikeudellisen prosessin ensimmäiselle portaalle (epäillyksi), voitaisiin tunnetun oikeuskäytännön valossa pitää varsin erikoisena, ettei poliisi sinällään arvioisi (tai olisi jopa pakotettu arvioimaan) ”jotakin ryhmää” koskevan yleistyksen perusteltavuutta. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Sehän on varsin keskeinen kysymys ja tulee siten otettua huomioon silloin, kun esitutkinnan edellytyksiä selvitetään. – Vastaa

Jussi Gaumoff

Kiitos vastauksesta. Olemme tulleet alkupisteeseen; viitaten 10.11. kirjoittamaani kommenttiin.

Poliisin on arvioitava ja otettava kanta henkilön netissä julkaiseman ”tiedon, mielipiteen tai muun viestin” sisältämän ”jotakin ryhmää” koskevan yleistyksen perusteltavuudesta ja merkittävyydestä (eli ilmiön objektiviisesta yleisyydestä). Tämä on fakta, jonka tekin myönnätte.

Mutta ongelmaksi tässä nousee juurikin se, että mikä tekee poliisista asiantuntijan ratkaisemaan sen, mikä on objektiivinen ja yleinen ilmiö ja mikä ei?

Tällä on myös teon tahallisuuden arvioinnin kannalta fundamentaalinen merkitys: siinäkin tapauksessa, että kyettäisiin näyttämään toteen henkilön tekemän yleistyksen virheellisyys, ei ole millään muotoa vielä toteennäytetty, että teko olisi ollut tahallinen. Tahallisuuden osoittamiseksi tulee myös näyttää toteen se, että henkilö ei ole teon hetkellä voinut perustellusti olla tietämätön tekemänsä yleistyksen virheellisyydestä.

Kuten huomaatte, asiaan liittyy erittäin merkittäviä ongelmia, jotka kattavat koko rikosprosessin esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn.

Pakollinenpaha

Kuten on jo tuomioita myöten nähty, minkä vaan poliittisesti epäkorrektin lausuman voi kääntää haluttaessa yleistykseksi. Logiikka on uskonasioihin verrattaessa toissijaista, kuten taisi eräskin tuomari lausua.

Sitäpaitsi yleistäminen on ihmiselle elintärkeä kyky ja tieteemme peruskivi. – Vastaa

Käytäntöä ja tulkintaa

Kertoisitko miksi oletettu oikeuskäytäntö muodostuu ihan toisenlaiseksi, kuin laki on kirjoitettu? Eli kun laissa ei sanota vähemmistöjen erityissuojelusta mitään, ja käytäntö on kuitenkin sellainen, että vähemmistöjen ”vihapuhetta” enemmistöä kohtaan ei edes tutkita.

Lähtöasetelma on tässä selvästi sellainen, kuten itsekin kirjoitit, että oikeudellisia ennakkotapauksia on ylipäätään vähän. Mutta poliisin lähtökohta on silti se, että enemmistöön kohdistuvaa vihapuhetta ei ”oikeuskäytännön” vuoksi edes lähdetä tutkimaan. Se johtaa tilanteeseen, että ennakkotapauksia ei edes tule, ja poliisin omaan ennakkotulkintaan perustuva ”oikeuskäytäntö” jatkuu samana. Oikeuskäytäntöön ei voi tukeutua, jos se on alunperinkin muodostunut poliisin oman epätasa-arvoisen tutkintakynnyskäytännön kautta.

Poliisin toiminta, jossa se päättää ihan oman ”oikeuskäytäntötulkinnan” perusteella (kun mitään todellista oikeuskäytäntöä ei ole ehtinyt muodostua) mitä lähdetään tutkimaan, vaikuttaa omavaltaiselta ja tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa täysin poliittiselta.

Kyllä minä rivipoliisiin luotan jossain määrin edelleen, mutta en poliisijohtoon, poliisin budjettisuunnitteluun*, enkä varsinkaan tähän naurettavaan vihapuheyksikköön.
Jos poliisilla riittää varoja 50 henkilön nettikirjoittelu-vihapuheyksikköön, mutta löytyy paljon rikostyyppejä, joita ei tutkita lainkaan resurssipuutteen ja priorisoinnin vuoksi, niin jotain on pahasti pielessä. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Rikoslaissa on erikseen mainittu tiettyjä vähemmistöryhmiä, kuten tuosta kirjoittamastani tekstistä voit lukea. Lain tulkintaa ja tarkoitusta avataan yleensä eniten lain esitöissä, joissa kerrotaan mitä lakitekstillä tarkoitetaan ja mitä sillä ei tarkoiteta. Lisäksi huomautan, että valtakunnallinen ”nettikirjoittelu-vihapuheyksikkö” on kooltaan kymmenen henkilöä. Tekstin on tarkastanut myös oikeusoppinut, sikäli kun asialla on merkitystä. – Vastaa

Pakollinenpaha

Edustavatko kehitysvammaiset lappalaiset mielestäsi enemmistöä ja ovat siten laillinen pilkan kohde? – Vastaa

Kimmo Veijalainen

Pistivät sitten tulokkaan suoltamaan PolPon virallisen kannan tästä asiasta.
Onnea urakehitykselle. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Kiitos! – Vastaa

Arvo Pihkala

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tulkintasi mukaan näin ei olisi, vaan rikosvastuun toteutuminen riippuisi tekijän etnisestä taustasta tai vähintään poliisin tulkinnasta, mikä henkilön etninen tausta on.

Olisiko niin, että tulkintasi on väärä, vai onko kiihottamispykälä Suomen perustuslain vastainen? Hallinnon lainalaisuuden periaate ei myöskään toteudu, jos poliisi horisee omia tulkintojaan ilman oikeustieteellistä koulutusta. Kyseessä voi ääritapauksessa olla jopa virkarikos. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Kyse ei ole minun, vaan lainsäätäjän, tulkinnasta. Tämä selviää perehtymällä lain esitöihin, joihin löytyy linkit kirjoituksen lopusta. Jos luet vain yhden, lue ensimmäinen. – Vastaa

Mies

Hei,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Naiset ovat suomessa enemmistö. Onko naisten kohdistama vihapuhe muihin vähemmistöihin rangaistavaa vihapuhetta? – Vastaa

Mudo Pehis

Tämä vähemmistökansanryhmien hierarkia kiinnostaisi itseänikin, ihan vaan jottei tulisi vihapuhuttua rangaistavasti. – Vastaa

Krister Suominen

Oletko tietoinen, että yllä kertomasi rikkoo maamme perustuslakia (joka menee aina kaikkien maamme kansainvälisten sitoumuksien edelle), jonka mukaan laki selkeästi on aina sama kaikille. Laki ei siis lainkaan erottele vähemmistöjä, eikä niitä edes ole laissa määriteltykään -eikäpä oikeusvaltiossa tulekaan määritellä.

Emme onneksemme elä punavihreässä tyranniassa, missä mielipiteenilmaisua voi poliisi rajoittaa. Poliisi ei saa myöskään toimia omavaltaisesti.

Nyt kannattaisikin nopeasti pyytää Oikeuskanslerinvirastolta, Eduskunnan oikeusasiamieheltä, Hallinto-oikeudelta, Etelä-Suomen hallintovirastolta, ja Perustuslakivaliokunnalta lausunnot, sillä muuten olet toimissasi hyvin pian lakia rikkomassa, ja erittäin heikoilla jäillä.

Poliisi ei Suomessa päätä laeista, saati niitten tulkinnasta, vaan on maamme kaltaisessa oikeusvaltiossa vain ja ainoastaan lakien ja määräysten toimeenpanija.

Oikeusvaltiossa on näet aina voimassa tiukka vallan kolmijako. Asiassa ei ole edes minkäänlaista tulkinnanvaraa.

Tästä kannattaa sinunkin pitää työssäsi aina kiinni. Jopa vähemmistöjen etujen vastaisesti, jos oikeusvaltiomme etu niin vaatii. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Perustuslaki sallii poikkeukset, kunhan niistä on säädetty lailla tai perustuslain säätämisjärjestyksessä. Nämä sopimukset ovat osa rikoslakia, joka on siis laki. Poliisi ei tosiaan päätä tulkinnasta, mutta laeista tehdyt tulkinnat ohjaavat luonnollisesti poliisin toimintaa. Vähemmistöt on rikoslain lisäksi mainittu myös ainakin yhdenvertaisuuslaissa. – Vastaa

Heinrich Gestapo

Säälittävää Neuvostoliittohenkistä lässytystä. Menisit sinäkin jahtaamaan oikeita rikollisia. – Vastaa

Simo

Näyttäisi olevan domain vielä vapaana: ”www.ajatuspoliisi.fi”

Iso Veljen henkilö on vielä arvoitus, mutta ehdokkaita on harvinaisen paljon. – Vastaa

mies

Ei voi näin kauan kestää hyväksyä kommenttiani. Oliko liian osuva? – Vastaa

Teemu Hokkanen

Ei, vaan on muitakin töitä. – Vastaa

Nakke

Vain kysymyksiin, joihin osataan vastata, vastataan. Sitten kun menee liian vaikeaksi (=aiemmin esitetyn logiikan soveltaminen aiheuttaisikin epämiellyttävän ristiriidan ja mahdollisesti aiempien puheiden perumisen), niin jätetään vastaamatta. – Vastaa

Huihai

Todellista eriarvoistamista! Kantaväestö saa siis kuunnella korvat punaisina kurkunleikkauspuhetta, mutta sanopa yksi puolittainen rasismiksi tulkittava sana, niin uhkasakko tai jopa linna heilahtaa. Luottamuus poliisiin menee…

Sensuroikaa tämäkin kommentti sananvapauden nimessä kun ei ole kivapuhetta! – Vastaa

Teemu Hokkanen

Jos saat tietoosi, erityisesti Suomessa tapahtuvaa, rikokseen yllyttämistä tai julkista kehottamista, ota ilman muuta yhteyttä poliisiin ja kerro tietosi. – Vastaa

Kelpaan_kyllä_maksajaksi_tähänkin_skeidaan

Aika hurjalta tuntuu olla syntynyt ja kasvanut maassa jossa laki on kaikille sama ja jossa sananvapaus koskee kaikkia.
Eipä tuntisi samaksi maaksi kyllä nyt kun poliisi suoraan latelee etnisen taustan merkitsevän ja kuinka meille on perustettu erillinen 50 poliisin yksikkö vahtimaan että kaikilta sujuu newspeak.
1984 ei pitänyt olla oppikirja vaan pelottava esimerkki. – Vastaa

Teemu Hokkanen

Rikoslaissa on alun alkaenkin huomioitu teon motiivien ja osallisten suhde toisiinsa. Säädöspohja edellisten vuosikymmenten aikana toki tarkentunut. Yksikkö, jota ilmeisesti tarkotat, on 10 hengen vahvuinen. Tälle on tullut tarvetta, kun tämän lajityypin rikokset ovat lisääntyneet niin paljon viime vuosina. – Vastaa

kriitikko

Sen verran paksua on teksti, ettei se ihan lain mukaan näin mene. Taitaa olla jälleen kerran parasta käsitellä näitä asioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kyseisestä laitoksesta on Suomen valtiolle takkiin kiitettävästi https://yle.fi/uutiset/osasto/news/finland_collects_human_rights_court_judgments/5245931

Ennen kun laitetaan prosessi käyntiin, toivoisin muutamaan kysymykseen vastauksen:
A) Ketä/Ketkä ovat teille nämä ohjeet (valvonnasta, ja toiminnasta) antaneet ?
B) Kuka valvoo toimintanne oikeudenmukaisuuden ?
C) Mitä toimia viranomaiset ovat tehneet, jo saatujen tuomioiden huomioon ottaessa, ettei ihmisten sananvapautta rikottaisiin jälleen ? – Vastaa